Moi. Mä olen Maija. Ensisijaisesti mä olen äiti ja vaimo, mutta myös sosiaalityön opiskelija, lastensuojelun työntekijä ja Feministisen puolueen kuntavaaliehdokas.
Mä aloitan meidän Feministisen puolueen F!Espoon yhteisen blogin omistamalla Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi tämän kirjoituksen niille, jotka luulevat feminismin tarkoittavan naisten edun ajamista ja miesvihaa. Niille, jotka kokevat feminismin uhkana. Niille, jotka haluavat meidän olevan hiljaa ja väärässä, koska ”tasa-arvo on jo toteutunut”. Ja sille opettajalle, joka sanoi mulle yläasteella, ettei musta tule koskaan mitään, koska en sopinut tyttöyden enkä sen koulun normiin.
Erityisomistus ja kiitos tämän kirjoituksen aloittamisesta kuuluu Twitterissä pari päivää piinanneelle kokoomuspoliitikolle, koska 140 merkkiä per viesti on edes minun kahdeksaan viestiini ja sinun kahdeksaantoista viestiisi yhteensä liian pieni määrä kirjaimia saadakseni sinut ymmärtämään tasa-arvoa ja sen edistämisen tärkeyttä elämän eri osa-alueilla, kuten työssä, koulutuksessa, päätöksenteossa ja hyvinvoinnissa.
Kokoomuspoliitikko: Tyttöjen ja poikien lukemiserot ovat OECD-maiden huonoimpia. Miten autamme poikia?
Minä: Lasten ja nuorten erilainen oppijuus on yksi avaintekijä korkeaan naisten ja miesten väliseen segregaatioon työmarkkinoilla. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa pystytään tukemaan lapsia lisäämällä erityistä tukea ja koulunkäynninohjaajia, lisäämällä tietoisuutta ja purkamalla normit (esim.”pojat on poikia” = saa olla villejä vs. tytöt on kilttejä ja lukee.) Myös opettajilla pitäisi olla taitoa vaikuttaa näihin stereotypioihin.
Kokoomuspoliitikko: Kuinka paljon enemmän haluat panostaa poikiin kuin tyttöihin?
Minä: En ajattelisi tätä kysymystä niinkään lapsen sukupuolen vaan lapsen tuen tarpeen ja sukupuoleen liittyvien normien rikkomisen kautta.
Kokoomuspoliitikko: Pojat kärsivät, eikö poikia pitäisi auttaa? Malliesimerkkinä vaikkapa maahanmuuttajaoppilaille tarjottava lisäkoulutus suomen kieleen: Mamuja ei auta se, että resursseja lisätään johonkin muuhun ryhmään. HE tarvitsevat. Miten ihmeessä ”sukupuoleen liittyvien normien rikkominen” auttaa poikia parempiin koulutuloksiin? Feministinen puolue haluaa purkaa stereotypiat pojista ja tytöistä. Miten tämä auttaisi poikien huonon koulumenestyksen purkamiseen?
Tämän jälkeen tyyppi oli pakko blockata Twitterissä, koska selkeästi tahallaan väärinymmärtää eikä edes halua ottaa asioista itse selvää.
Get F! Espoo’s stories in your inbox
Join Medium for free to get updates from this writer.
Mutta kuule kokkari, kun kyse koulutuksen segregaatiossa ei nimenomaan ole vain pelkästään pojissa, vaan tyttöjen ja poikien välisten koulumenestyserojen kasvusta. Okei, pojat lukevat tyttöjä vähemmän, mutta pojat taas ovat usein parempia esimerkiksi matematiikassa kuin tytöt. Toisaalta suomalaispoikien lukutaito on PISA-tutkimusten huipputasoa. Erot eivät ole kategorisia, vaan valtaosa tytöistä ja pojista menestyy koulussa yhtä hyvin. Koulutuksen arviointikeskuksen arvioinnissa tuli ilmi mm. asenne-erot omaan oppimiseen tehtävässä testissä. Arviointikeskus mm. esittää, että vaikka oppimista tukevat asenteet ovat sekä tytöillä että pojilla suhteellisen vahvoja ja oppimista haittaavat asenteet suhteellisen heikkoja, on niissä selvä sukupuoliero siten, että oppimista tukevat asenteet ovat vahvempia tytöillä ja oppimista haittaavat asenteet vahvempia pojilla. Koulua kehitettäessä olisi tärkeä mm. pohtia keinoja, joilla koulu saisi pojat ja tytöt yhtä lailla hyväksymään koulun ja oppimisen vaatimukset.
Koulutuksen segregaatio edesauttaa työelämän segregaation syntyä (josta lupaan kirjoittaa oman blogauksensa). Tyttöjen ja poikien valinnat ovat erilaisia, tyttöjä kannustetaan enemmän, tyttöjen ja poikien osaamista arvioidaan eri tavoin, suhtautuminen kouluun ja oppiaineisiin vaihtelee, oppimistulokset eroavat (tosin sosioekonominen asema vaikuttaa enemmän kuin sukupuoli) ja jatkokoulutukseen hakeutuminen jakautuu sukupuolittain. Näihin vaikuttavat stereotypiat, tyttöys ja siihen luodut kulttuuriset normit sekä sukupuolineutraali opetus, joka huomaamatta/tiedostamatta uusintaa näitä erilaisia odotuksia. Koulun ja opettajien tiedostamattomat tai joskus ehkä tiedostetutkin asenteet ja odotukset muokkaavat oppilaiden käsityksiä siitä, mitä he osaavat tai voivat tehdä. Sukupuolen mukainen eriytyminen näkyy mm. luokkahuonetodellisuudessa ja oppimisen arvioinnissa sekä koulun epävirallisemmassa arjessa päiväkodeista korkeakouluihin. Kaiken kaikkiaan koulutuksen segregaatio ei ole mustavalkoinen asia, vaan monisyinen teema, johon tulee myös puuttua monin eri tavoin. Ja sitä on vaikea saada 140 merkkiin.
Yllämainitut seikat vaikuttavat myös mm. siihen, että ”pojat kärsivät” ja kuinka minun mielestäni heitä ja samalla kaikkia oppilaita tulisi vahvistaa oppimaan oppimisessa, opettajien ja päättäjien tulisi tunnistaa tasa-arvoisen koulutuksen haasteet ja tarttua niihin purkamalla normeja. Kouluissa tulisi olla tehtynä tasa-arvosuunnitelmat, joiden tarkoitus on edistää tasa-arvoa kouluissa ja sitouttaa tasa-arvon edistämiseen. Tähän teemaan tartutaan myös Feministisen puolueen kuntavaaliohjelman kohdissa 23.: ”Taataan kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus toteuttaa itseään täysimittaisesti purkamalla stereotyyppisiä oletuksia jatko-opintoihin ja työelämään ohjauksessa. –” sekä 24.: ”Tuetaan moninaisia oppimisen tapoja lisäämällä erityisopetusta, koulunkäyntiavustajia ja moniammatillista yhteistyötä erilaisten oppijoiden tukemisessa.” ja 27.: “ — Lisätään yksilökohtaista oppilashuoltoa oppilaiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. — .”
Lähteet:
Feministisen puolueen yleisohjelma. https://static1.squarespace.com/static/5752c3e57c65e467139063f0/t/584fe6a49de4bbb88e8e34f9/1481631397690/FP_yleisohjelma.pdf.
Feministisen puolueen kuntavaaliohjelma. https://static1.squarespace.com/static/5752c3e57c65e467139063f0/t/58b4845a1b631b2e9cf56605/1488225389112/FP_kuntavaaliohjelma.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tasa-arvotiedon keskus Minna. https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/koulutus.
Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus. http://www.helsinki.fi/cea/fin/Oppimaan_oppiminen/Tutkimustuloksia/Tyttojen_ja_poikien_valiset_erot.html
Puhakka, Antero 2017. Tasa-arvopolitiikan luentomuistiinpanot 17.1.2017. Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus.
