Tarina on julkaistu alunperin Heimossa.
Digitaalinen pelaaminen ja riippuvuus
Nuoret ovat joko ”supersankareita”, jotka osaavat koodata ja hallitsevat kaikki laitteet tai urheja, joita käytetään hyväksi netissä ja kiusataan somessa, ovat riippuvaisia netistä, pelaavat jatkuvasti. Näin kärjistäen. Tällainen katsonta on yleistä, kun ei ymmärretä syvemmin somea tai digitaalista pelaamista.
Pelaamisessa on usein kysymys toisten kanssa olemisesta. Pelaaminen onkin yksi vanhimmista sosiaalisista kanssakäymisistä ja on yksi sosiaalisuuden muoto. Jos luet 3 tuntia kirjaa, niin olet lukutoukka. Jos piirrät 3 tuntia, olet taitelija. Mutta jos pelaat 3 tuntia, niin tekeekö se sinusta peliriippuvaisen? Samalla voisi katsoa ihmisiä busseissa ja että ovatko kaikki ruutuun tuojottavat laiteriippuvaisia. Ei, he ovat kaveririippuvaisia. Sama pätee pelaamiseen.
Get Heimo Community’s stories in your inbox
Join Medium for free to get updates from this writer.
Psykologi Brian Sutton-Smith on sanonut, että pelaamisen vastakohta on masennus. Pelatessa tunnet itseluottamusta, energiaa ja voimakkaita positiivisia tunteita. Masentunut on kokeen päinvastaisi asioita. Psykiatrian professori Jyrki Korkeila on todennut, että ainoastaan koukuttavat pelit ovat hyötykäytön kannalta vakavasti otettavia. Pelejä onkin kehitetty erityisesti masennuksen hoitoon.
Leikkiminen on meille ihmisille luonnollista. Pelit edistävät sosiaalisuutta ja kehittävät luovuutta. Mutta pelaaminen aiheuttaa joillekin haittaakin, varsinkin kun puhutaan useamman tunnin pelihetkistä. Usein pienet häiriöt voi korjata pitämällä taukoja. Isoimmissa ongelmissa on usein taustalla jokin muu haaste, esimerkiksi kiusaaminen tai yksinäiyys. Kun puhutaan peliruuppuvuudesta, tulee ymmärtää kokonaisuus. Onko ongelman taustalla jotain muuta? Pelien rajoittaminen ja ruutuajan vähentäminen ei poista välttämättä ongelmaa. Mikä on oikea ongelma? Tärkeintä on, että pelit eivät haittaa omaa elämää ja hyvinvointia. Aikuisen tärkein juttu on olla kiinnostunut nuoren pelaamisesta ja keskustella pelien sisällöistä.
Pelaamisessa on paljon hyvää. Pelaaminen kehittää koordinaatiokykyä, vähentää stressiä, viihdyttää ja kiihdyttää. Pelaamisen avulla oppii uusia kieliä. Pelaamisen kautta löytää myös hengenheimolaisia.
Pelit ova osa elämää, jotka ruokkivat mielikuvitusta ja herättävät ajatuksia.
Jarno Alastalo / Heimo
