Miksi kannattaa odottaa toista vaahtokarkkia?
Stanfordin yliopistossa toteutettiin 1960- ja 70-luvuilla kuuluisa psykologinen koe. Tutkijat veivät lapsen lähes tyhjään huoneeseen ja asettivat hänen eteensä vaahtokarkin. Ennen huoneesta poistumistaan he antoivat lupauksen: jos lapsi odottaisi 15 minuuttia syömättä karkkia, hän saisi palkinnoksi toisen.
Valinta oli raastavan yksinkertainen: joko välitön palkinto nyt tai tuplapalkinto myöhemmin. Lapselle 15 minuuttia on ikuisuus, eikä varmuutta toisesta karkista ole. Houkutus napata herkku heti on valtava.
Kohtaamme itsekin joka päivä samanlaisia valintoja. Palkkapäivänä houkutus suunnata kalliiseen ravintolaan tai ostaa uusi t-paita on suuri. Vaatii kärsivällisyyttä ja pitkänäköisyyttä sijoittaa osa palkasta rahastoihin tai säästää pahan päivän varalle.
Kun kulutamme rahat heti, nautinto on taattu. Emmehän voi olla varmoja, elämmekö edes ensi viikkoon. Säästäessämme otamme tietoisen riskin: entä jos kituutan 40 vuotta ja sairastun juuri ennen eläkepäiviä? Toisaalta, kun todellinen paha päivä iskee, toivoisimme säästäneemme enemmän. Silloin kalliit illalliset ja kaapin perällä pölyttyvät merkkilaukut vaihtuisivat mielellään mielenrauhaan.
Get Mikael’s stories in your inbox
Join Medium for free to get updates from this writer.
Aikapreferenssi on käsite, joka kuvaa yksilön suhdetta aikaan:
- Suuri aikapreferenssi: Arvostat tätä hetkeä merkittävästi enemmän kuin tulevaisuutta. Tämä näkyy usein tuhlaavaisuutena ja impulsiivisuutena.
- Pieni (matala) aikapreferenssi: Arvostat tulevaisuutta. Olet valmis uhraamaan tämän päivän nautinnon rakentaaksesi elämää kymmenien vuosien tähtäimellä.
Nykyaikana matala aikapreferenssi on harvinainen supervoima. On haastavaa sulkea puhelin ja lukea kirjaa, kun tarjolla on sekunnin murto-osassa tarjoiltua dopamiinia. On vaikeaa kehittää itseään epävarmassa työmarkkinassa, jossa tekoäly saattaa muuttaa pelisäännöt huomenna.
Kyseessä ei kuitenkaan ole mustavalkoinen jaottelu. Kukaan ei ole pelkästään pienen tai suuren aikapreferenssin ihminen. Jos kuitenkin huomaat, että tili on aina tyhjä viikko palkkapäivän jälkeen tai opiskelut jäävät viimeiseen iltaan, kannattaa pysähtyä.
Harvoin on haittaa siitä, että huomioi päätöksissään “tulevaisuuden itsensä”. Se ei tarkoita harmaata elämää ilman nautintoja, vaan strategista valintaa. Kysymys kuuluukin: voiko elämästä nauttia, vaikka rakentaisit sitä kymmenien vuosien päähän? Mielestäni kyllä — se on jopa helpompaa, kun perusta on kunnossa ja tavoitteet ovat itsessään puoleensa vetäviä.
Mitä vaahtokarkkitestissä lopulta kävi? Alun perin tulokset olivat hätkähdyttäviä: ne lapset, jotka malttoivat odottaa, menestyivät elämässä paremmin. Myöhempi tutkimus (2018) kuitenkin osoitti, että yhteys ei ole niin suoraviivainen. Perhetausta, tulotaso ja ympäristön vakaus vaikuttivat tuloksiin merkittävästi. Jos lapsi on kasvanut ympäristössä, jossa lupaukset on aiemmin rikottu, on täysin loogista syödä vaahtokarkki heti.
Tästä huolimatta opetus säilyy: kun teet päätöksiä, jotka palvelevat tulevaisuuden itseäsi, tulevaisuus näyttää valoisammalta.
