Ei ole “Bitcoin 2.0:aa”
Pete Dushenskin pohdintoja
Bitcoin ei ole Netscape Navigator.
Bitcoin ei ole MySpace.
Bitcoin ei ole iPhone.
Bitcoin ei ole Mt. Gox.
Bitcoin ei ole vain yksi pieni parannus. [1]
Bitcoin on rautaa.
Bitcoin on ruutia.
Bitcoin on höyrykone.
Bitcoin on henkilökohtainen tietokone.
Bitcoin on kerran sukupolvessa tapahtuva vallankumous. [2]
Maailman katsominen bitcoinin läpi on fyysisesti tuskallista. Bitcoin on suurta taidetta. [3]
Ellei kyseessä ole teleportaatio, mikään “Bitcoin 2.0” [4] ei ole seuraava vallankumous — se on vain uusi temppu, jolla yritetään päästä käsiksi lompakkoosi.
Bitcoin on Bitcoin, ja se on edelleen versio 0.x. Tervetuloa vaiheeseen n. [5]
—
[1] “Parannukset” tuppaavat tekemään asioista usein vain monimutkaisempia, meluisampia ja huonompia — lähes poikkeuksetta Bitcoin ei ole tällainen.
Get Thomas Brand’s stories in your inbox
Join Medium for free to get updates from this writer.
[2] 16:31:52 <mircea_popescu> Aristoteleen Politiikka on nyt vain toisen luokan teos vallankumousajattelussa. Nakamoton paperi vie helposti kärkipaikan.
[3] “Todellinen taideteos, kuten luonnon suurteos, avautuu loputtomasti ihmismielelle. Sitä voi tutkia, sen vaikutuksen voi tuntea — se tekee tehtävänsä — mutta sitä ei voi koskaan täysin käsittää, saati sen olemusta tai arvoa pukea sanoiksi. Nämä huomiot Laokoonista eivät pyri sanomaan kaikkea, mitä aiheesta voisi sanoa; pikemminkin annamme tälle hienolle teokselle tilaisuuden olla ennemmin keskustelumme innoittaja kuin pelkkä kohde. Toivottavasti se pian jälleen asetetaan paikkaan, jossa kaikki taiteen ystävät voivat ihailla sitä ja puhua siitä — jokainen omalla tavallaan.
Korkeimmista taideteoksista puhuessa on vaikeaa olla puhumatta taiteesta ylipäänsä, sillä kaikki taide on siinä läsnä, ja jokainen voi voi niistä lähtien omalla tavallaan hahmottaa yleisen yksittäisestä. Siksi aloitamme muutamalla yleisellä huomautuksella.
Kaikki suurenmoiset taideteokset ovat ihmisyyden ilmentymiä. Kuvataide liittyy erityisesti ihmishahmoon, ja juuri siitä nyt puhumme. Taiteella on monta eri tasoa, ja jokaisella niistä on ollut loistavia mestareita, mutta täydellinen taideteos kokoaa yhteen kaikki ne ominaisuudet, jotka muualla esiintyvät vain erillisinä. Korkeimmat tuntemamme taideteokset tuovat esiin seuraavat piirteet:
Elävät, hienostuneesti rakennetut muodot. Ensisijaisesti etsimme tietoa ihmiskehosta — sen rakenteesta, mittasuhteista, sisäisestä ja ulkoisesta järjestyksestä, sen muodoista ja liikkeistä kokonaisuutena.
Luonne. Muotojen ja liikkeiden erojen ymmärtäminen — yksityiskohtien tarkka erottaminen ja esiin nostaminen. Tästä syntyy teoksen sisäinen johdonmukaisuus ja sen suhde muihin teoksiin. Samoin, kun taideteos rakentuu, sen osien tulee olla sopusoinnussa keskenään.
Lepo tai liike. Teos tai sen osat voivat olla joko itseensä keskittyneitä ja kuvata olemustaan levossa tai ne voivat ilmentyä liikkeessä, toiminnassa ja intohimoisessa ilmaisussa.
Ihanteellisuus. Tämän saavuttamiseen taiteilija tarvitsee syvän, vankkumattoman mielen, jota ohjaa korkeampi ymmärrys. Hänen on kyettävä näkemään aiheensa kaikista näkökulmista, tavoittamaan sen ilmaisun hetki ja vapauttamaan se arkisen todellisuuden rajoista. Hänen on annettava sille ihanteellisessa teoksessa oikeat mittasuhteet, rajat, todellisuus ja arvokkuus.
Miellyttävyys. Aihe ja sen esitystapa liittyvät myös taiteen aistillisiin lakeihin: harmoniaan, selkeyteen, symmetriaan, kontrastiin — kaikkeen siihen, mikä tekee teoksesta visuaalisesti kauniin tai miellyttävän.
Kauneus. Lopulta huomaamme, että korkein taide noudattaa myös henkisen kauneuden lakeja, jotka perustuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Se, joka hallitsee kauniin luomisen ja ymmärtää sen syvimmän olemuksen, kykenee jopa äärimmäisyyksien kohdalla sovittamaan ne osaksi tätä lainalaisuutta.”
– Johann Wolfgang von Goethe, Laokoonista (Über Laokoon), 1798 [*] [**]
[4] Lue Benkayn erinomainen kirjoitus tästä aiheesta.
[5] Lue Mircea Popescun kirjoittama “Stage n: Bitcoin exists”.
—
Suomentajan huomioita
[*] “Propyläenissä julkaistussa Laokoon-esseessä vuodelta 1798 Goethe on korostanut, että taideteosta tulee lähestyä puhtaasti esteettisin standardein kunnioittaen objektin itsensä sisäistä arvokkuutta sen hämärän ja määrittelemättömän tunteen sijasta, jonka se herättää meissä. Goethe varoittaa liittämästä veistoksiin liian kirjaimellisia tai ideaalisia tulkintoja. Hänen mukaansa Laokoon-veistosryhmä ei kerro tarinaa vaan esittää tietyn esteettisen tilanteen, jossa traaginen elementti asettuu harmonian ja kauneuden alaisuuteen. (HA 12, 63–65.)” (Pirkko Holmberg, Taide ja luova luonto Goethen taideteorian luonnonfilosofinen perusta, 2011)
[**] Bitcoin ei ole vain teknologia — se on korkea taideteos, jolla on vallankumouksellinen merkitys.
Suomennos Pete Dushenskin kirjoittamasta artikkelista “There is no Bitcoin 2.0”. Artikkeli on alun perin julkaistu Contravex-blogissa 19.3.2014.
Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).
