<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" version="2.0" xmlns:cc="http://cyber.law.harvard.edu/rss/creativeCommonsRssModule.html">
    <channel>
        <title><![CDATA[Stories by Jukka on Medium]]></title>
        <description><![CDATA[Stories by Jukka on Medium]]></description>
        <link>https://medium.com/@Flyingsix?source=rss-d89c7969aa8a------2</link>
        <image>
            <url>https://cdn-images-1.medium.com/fit/c/150/150/1*-G_jCrr7XEn3r93O10smSQ.jpeg</url>
            <title>Stories by Jukka on Medium</title>
            <link>https://medium.com/@Flyingsix?source=rss-d89c7969aa8a------2</link>
        </image>
        <generator>Medium</generator>
        <lastBuildDate>Sun, 22 Nov 2026 06:51:41 GMT</lastBuildDate>
        <atom:link href="https://medium.com/@Flyingsix/feed" rel="self" type="application/rss+xml"/>
        <webMaster><![CDATA[yourfriends@medium.com]]></webMaster>
        <atom:link href="http://medium.superfeedr.com/" rel="hub"/>
        <item>
            <title><![CDATA[Kumpi oikeastaan on vaarallisempi: Bitcoin vai Euro?]]></title>
            <link>https://medium.com/@Flyingsix/kumpi-oikeastaan-on-vaarallisempi-bitcoin-vai-euro-529f6aeb70b8?source=rss-d89c7969aa8a------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/529f6aeb70b8</guid>
            <category><![CDATA[euro]]></category>
            <category><![CDATA[european-central-bank]]></category>
            <category><![CDATA[bitcoin]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Jukka]]></dc:creator>
            <pubDate>Wed, 15 Dec 2021 13:27:35 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2021-12-15T13:27:35.272Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/346/1*5oXhwFpa1TxP2FZYxEvtog.png" /></figure><p>Euroopan keskuspankin silmäätekevät jatkavat bitcoinista varoitteluaan. Äskettäisessä saksalaiselle yleisölle osoitetussa artikkelissa (Frankfurter Allgemaine, <a href="https://www.faz.net/aktuell/finanzen/bitcoin-und-investmentfonds-privatanleger-vorsichtig-sein-sollten-17574439.html">“Vorsicht vor dem Bitcoin”</a> 9.10.2021) EKP:n edustaja <strong>Klaus Masuch</strong> ja entinen EKP:n pääekonomisti <strong>Otmar Issing</strong> korostavat viittä bitcoiniin liittyvää riskiä: sisäisen arvon puute, rahoitusmarkkinoiden vakauteen kohdistuvat riskit, järjestäytyneen rikollisuuden rahoitus, korkea energiankulutus ja vaara, että lopulta veronmaksajat joutuvat vastuuseen taloudellisista riskeistä. Sinällään hienoa, että EKP haluaa suojella meitä mahdollisilta riskeiltä, ​​mutta sallittakoon samalla bitcoinin ja euron vertailu viidessä edellä mainitussa kohdassa.</p><p><strong>Ensinnäkin</strong> kirjoittajat kirjoittavat, että bitcoinilla ei ole “sisäistä arvoa” eli ei suoraa käyttöarvoa, kuten esimerkiksi kullalla. Tämä onkin osittain totta, vaikka jonkin verran arvoa syntyy siitä, että bitcoin mahdollistaa sähköiset tapahtumat ilman pankkitiliä (peer to peer), bitcoinverkko on globaali, avoin ja hajautettu, sitä ei voi sensuroida ja bitcoinia ei voi takavarikoida eikä sitä voi väärentää.</p><p>Eurollakaan ei ole kullan kaltaista “sisäistä arvoa”; parhaimmillaankin sillä on sisäistä arvoa ainoastaan seteleiden polttamisesta syntyvän lämpöarvon ja kolikoiden metallien arvon muodossa. Euroluottorahoja (pankkien luotonannosta syntyviä euroja) on tuettu sen rahoittamilla investointihankkeilla, mutta EKP:n pitkään jatkunut löysä rahapolitiikka on “zombifioinut” yhä enemmän euroilla luototettuja yrityksiä.Yhä useammat yksityiset talletukset liikepankeissa on turvattu liikepankkien keskuspankissa olevilla talletuksilla luottorahoitteisten sijoitusten sijaan.</p><p>Luottamus molempiin valuuttoihin riippuu niiden uskottavuudesta ja tämä puolestaan liittyy vahvasti valuuttojen tarjontaan sekä erityisesti tarjonnan rajoituksiin. Bitcoinin määrä on uskottavasti rajoitettu enintään 21 miljoonaan. Bitcoinin louhijoiden on tehtävä paljon työtä luodakseen bitcoinia (Proof of Work). Tarvittavat ponnistelut lisääntyvät sitä mukaa mitä enemmän louhijoita ilmoittautuu mukaan. Louhittujen bitcoinien määrä ei kuitenkaan lisäänny, vaan pysyy samana riippumatta siitä kuinka paljon työtä ja energiaa louhimiseen laitetaan. Kaikenkaikkiaan bitcoineja tulee olemaan aavistuksen verran alle 21 miljoonaa jossain vuoden 2140 tienoilla.</p><p>Eurojen tarjontaa oli tarkoitus rajoittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklan 127 mukaisella EKP:n hintavakaustavoitteella sekä kieltämällä keskuspankkia myöntämästä suoraa rahoitusta valtioiden julkiselle sektorille (123 artikla). Nämä säännöt näyttävät kuitenkin horjuvan yhä enemmän, kun EKP kasvattaa tasettaan valtioiden velkakirjoilla ennätystahtiin. Onkin olemassa kasvava riski, että EKP:n taseessa olevat valtioiden obligaatiot ja lainat — jotka vastaavat liikepankkien talletuksia ja EKP:n taseen velkapuolella liikkeeseen laskettuja euroseteleitä — ovat valtioiden maksukyvyttömyyden johdosta vaarassa johtaa katastrofiin. Siksi luottamus euroon on heikkenemässä ja luottamus bitcoiniin kasvaa; Bitcoin vahvistuu voimakkaasti euroa vastaan, ​​vaikka arvo heilahteleekin välillä voimakkaasti.</p><p><strong>Toiseksi</strong> Masuch ja Issing ovat huolissaan siitä, että bitcoin voi yhtäkkiä menettää kaiken arvonsa ja siten horjuttaa rahoitusjärjestelmää. Tämä riski on pieni, koska bitcoinin tarjonta on rajallinen ja suuri osa bitcoineista omistetaan hajautetusti. Pahimmillaan taloudellinen epävakaus voi toteutua, jos bitcoinit ovat merkittävä osa jotain rahoitustuotetta. Ehkä tästä syystä Saksan lainsäätäjä on rajoittanut bitcoin-sijoitukset erikoisrahastoihin ja niissäkin enintään 20 prosenttiin.</p><p>Toisaalta EKP itse luo riskejä rahoitusmarkkinoiden vakaudelle alentamalla riskipreemioita äärimmäisen löysällä rahapolitiikkallaan. Keinotteluun ja korkeaan velkaantumiseen kannustaminen johtaa lopulta vain uusiin velka- ja rahoituskriiseihin. Lisäksi EKP:n matala-, nolla- ja negatiivinen korkopolitiikka puristaa pankkien korkotuloja ja horjuttaa siten useita euroalueen pankkeja. Pankkien riskit kasvavat entisestään, jos EKP itse laskee liikkeeseen digitaalisen keskuspankkivaluutan ja säästäjät siirtävät talletuksensa liikepankeista keskuspankkiin.</p><p><strong>Kolmanneksi</strong> kirjoittajat muisuttavat bitcoinia käytettävän järjestäytyneen rikollisuuden tarpeisiin. Rahanpesua ja terrorismin rahoitusta on ollut kuitenkin olemassa jo ennen kryptovaluuttoja eikä se johtanut dollarin tai euron kritiikkiin saatika kieltovaatimuksiin. Toisin kuin fiat-rahatapahtumia, bitcoin-tapahtumia voidaan tarkastella julkisessa lohkoketjun kirjanpidossa (blockchain) jäljittäen rahan alkuperä ja kohde. Rikollisesta rahasta puhuttaessa tulee muistaa, että tällä hetkellä suurin huoli lienee EKP:n epäsuorasti tukeman EU:n jälleenrakennusrahaston päätyminen osittain Italian mafian käsiin.</p><p><strong>Neljänneksi</strong> kirjoittajat syyttävät bitcoinin kiihdyttävän ilmastonmuutosta, sillä tuotannon (louhimisen) energiankulutus on korkea. Bitcoinin tuotanto on kuitenkin maantieteellisesti riippumatonta eli bitcoineja voidaan louhia siellä missä sähkökapasiteettia on käyttämättömänä (ja siksi halpaa). Koska sähköä on vaikea varastoida, bitcoin on tapa ratkaista sähkön tuotannon ylikapasiteettiongelma (verkon kuormantasaus). Bitcoinin tuottamisessa syntynyt lämpöenergia voidaan myös ottaa talteen ja valjastaa teollisuuden ja asutuksen tarpeisiin.</p><p>Myös eurojen luominen ja jakaminen vaatii energiaa ja resursseja olivatpa eurot sitten paperia, kolikoita tai bittejä. Toisin kuin hajautettu bitcoin, euroa ylläpidetään valtavassa, loistokkaassa ja täysin ilmastoidussa pilvenpiirtäjässä sekä 19 kansallisessa keskuspankissa (korkeasti palkattuine) henkilökuntineen. Laaja liikepankkiverkosto jakaa ja säilyttää euroja paperilla ja sähköisessä muodossa. Tästä näkökulmasta katsottuna bitcoinin resurssien kulutus näyttää erittäin vähäiseltä euroon verrattuna.</p><p>Resurssien tuhlaamisesta puhuttaessa on ennenkaikkea otettava huomioon EKP:n äärimmäisen löysän rahapolitiikkaan vaikutukset: jatkuvasti alhaiset korot lisäävät velkaa ja kulutusta (Schnabl ja Sepp 2020). Luottamuksen menetys euroon on käynnistänyt rahavarojen paon kohti kiinteistöomaisuutta johtaen rakennusbuumiin. Vuosina 2003–2007 alhaiset EKP:n korot kasvattivat Espanjan ja muiden eteläisen euroalueen maiden kiinteistökuplia jättäen jälkeensä monia epäonnistuneita rakennushankkeita. Sama alhaisten korkojen stimuloima rakennustoiminta jatkuu yhä tänäänkin useimmissa euroalueen maissa. Hayekin yli-investointiteorian mukaisesti EKP:n jatkuvasti löysä rahapolitiikka aiheuttaa ennennäkemättömän resurssien väärin kohdentamisen ja sitä kautta tuhlauksen (Schnabl 2019). Koska bitcoineja on rajattu määrä eli niitä ei voi luoda tyhjästä, auttaa se välttämään tällaisia ​​yli-investointeja ja niiden aiheuttamia kuplia.</p><p><strong>Lopuksi</strong> kirjoittajat ovat huolissaan siitä, että bitcoinin arvon jyrkän pudotuksen laukaisema finanssikriisi saattaa pakottaa päätöksentekijät puuttumaan tilanteeseen välttääkseen rahoitusjärjestelmän systeemisen kriisin. Tämä varoitus sinällään on perusteltu, koska jokaisen tulee sijoittaa ja spekuloida vain ja ainoastaan omalla vastuullaan.</p><p>Bitcoin-verkko luo hajautetun luonteensa vuoksi maksuhäiriöriskejä pääasiassa yksilötasolla. Tästä näkökulmasta bitcoinin arvon romahduksen aiheuttaman systeemisen kriisin todennäköisyys on olematon. Sitä vastoin euroalueen rahoitusjärjestelmässä vastuuperiaate hylättiin pankkien ja erittäin velkaantuneiden eurovaltioiden pelastustoimenpiteillä. Euroopan finanssi- ja velkakriisin aikana vuosina 2008–2012. Mario Draghin “keinolla millä hyvänsä” (“whatever it takes”) kommentin jälkeen EKP on pitänyt kasvavaa määrää erittäin velkaantuneita eurovaltioita finanssipoliittisesti vakaina laajoilla ko. valtioiden joukkovelkakirjojen tukiostoilla. Yksittäiset riskit on sosialisoitu kaikille euroalueen veronmaksajille halvaannuttaen terveen talouden.</p><p>EKP:n ja muiden keskuspankkien jatkuvasti löyhä rahapolitiikka johtaa ennemmin tai myöhemmin euron uskottavuuden romahtamiseen. Tämä ei näy ainoastaan bitcoinin hinnan nousuna, vaan myös osakkeiden, kiinteistöjen ja kullan hintojen nousuna. EKP:n jatkuva matala-, nolla- ja negatiivinen korkopolitiikka johtaa vääjäämättä valtavaan resurssien väärinkäyttöön ja tuhlaukseen, minkä rinnalla bitcoinin louhinnan kuluttama energia on pientä. Jos bitcoin — euron kanssa käytävän valuuttakilpailun seurauksena — pakottaa EKP:a tarkistamaan rahapolitiikkaansa, edistää se merkittävästi sekä rahoitusmarkkinoiden vakautta että kestävää kehitystä Euroopan unionissa.</p><p><strong><em>Lähteet:</em></strong></p><p><strong><em>Gunther Schnabl </em></strong><em>“Bitcoin Isn’t Any More Dangerous than Euro”, (</em><strong><em>Mises.org</em></strong><em>).</em></p><p><strong><em>Klaus Masuch</em></strong><em>, </em><strong><em>Otmar Issing</em></strong><em>: “Vorsicht vor dem Bitcoin”, </em><strong><em>Frankfurter Allgemaine.</em></strong></p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=529f6aeb70b8" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[El Salvador, Bitcoin City ja miljardin dollarin BTC-joukkolaina]]></title>
            <link>https://medium.com/@Flyingsix/el-salvador-bitcoin-city-ja-miljardin-dollarin-btc-joukkolaina-792b245b9513?source=rss-d89c7969aa8a------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/792b245b9513</guid>
            <category><![CDATA[el-salvador-bitcoin]]></category>
            <category><![CDATA[bitcoin]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Jukka]]></dc:creator>
            <pubDate>Sun, 28 Nov 2021 15:56:17 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2021-11-28T15:56:17.754Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*wlsBf4gJkX3XtwwPfz6cFA.png" /><figcaption>Onko El Salvador uusi Jukatanin niemimaa, johon meteoriitti on nyt osunut ja uusi “dinosaurusten” sukupuuttoaalto alkanut? (iStock by Getty Images / estt)</figcaption></figure><p>El Salvador on taas tekemässä jotain hullua. (<a href="https://www.tivi.fi/uutiset/suuruudenhullu-hanke-kaynnistyi-kaupunki-jossa-ainoa-maksuvaline-on-bitcoin/b6d4ea12-1504-476a-9875-920ab01736e3#keskustelu">TiVi, 22.11.2021</a> ja <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000008420982.html">HS 21.11.2021</a>) Valtio aikoo lanseerata miljardin US dollarin velkakirjan ja saadut varat jaetaan kahteen 500 miljoonan dollarin pottiin. Toisella osalla hankitaan bitcoinia ja toinen osa käytetään bitcoin-infrastruktuurin rakentamiseen (Bitcoin City) — sekä mm. vulkaanisen lämpöenergian valjastamiseen bitcoin-louhintaan. Uutisointi aiheesta on ollut hyvin pintapuolista ja osin virheellistä, joten pureudutaan syvemmälle ja tarkastellaan mistä oikein on kysymys.</p><p>Ensinnäkin kyseessä ei ole perinteisiä kanavia käyttävä joukkovelkakirja-anti, vaan se toteutetaan <strong>Liquid-lohkoketjussa</strong> ja jossa liikkeellelaskijana on <strong>Bitfinex kryptopörssi</strong>. Tämä tarkoittaa sitä, että antiin voi osallistua kuka tahansa “mattimeikäläinen” riippumatta siitä missä päin maailmaa sattuu asustamaan, kuinka paljon on halukas sijoittamaan ja ilman pankin kanssa solmittua säilytyssopimusta tai arvo-osuustiliä.</p><p>Liquid-lohkoketju on bitcoiniin sidottu ns. sivuketju (sidechain), joka mahdollistaa nopeat tapahtumat sekä pienetkin sijoitukset — alaraja on asetettu 100 USD:iin. Tämän lisäksi velkakirjoilla voi käydä julkistamisen jälkeen kauppa 24/7/365, koska bitcoin-pörssit — toisin kuin perinteiset arvopaperipörssit — ovat aina auki. Koska velkakirjaosuudet ovat itseasiassa lohkoketjuun sidottuja “tokeneita”, on korkojen ja osuuksien maksaminen yhtä nopeaa ja turvallista kuin lohkoketjun muutkin tapahtumat. Kirsikkana kakun päällä asiakkaiden yksityisyyden varjeleminen on järjestelmään sisäänrakennettua.</p><p>Toinen merkittävä seikka on El Salvadorin parlamentin aikomus muuttaa <strong>arvopapereiden sääntelyä koskevaa lainsäädäntöä</strong> siten, että token-pohjaiset arvopaperit (“<strong>security tokens</strong>”) tulevat lain piiriin. Ensimmäinen tätä koskeva lisenssi myönnettäneen näin ollen Bitfinex Securities pörssille, joka on annin liikkeellelaskija. Tämä johtanee myös muiden Liquid-lohkoketjun token-pohjaisten arvopapereiden kuten Blockstream Mining Note (BMN) ja Exordium (EXO) esiinmarssiin Bitfinexillä.</p><p>Annin tuottama raha jaetaan kahteen 500 miljoonan dollarin osaan, joista toinen käytetään bitcoin-louhinnan ja -infran rakentamiseen. Merkittävää tässä on jo aikaisemminkin uutisoitu <strong>vulkaanisen lämpöenergian valjastaminen louhinnan vaatiman energian tuottamiseen</strong>. Mikäli hanke onnistuu, on El Salvadorin valtiolle tulossa mukava kassavirta talouden tasapainottamiseksi ja hyvinvoinnin tuottamiseksi. Tulivuori puskee bitcoinia valtion kassaan!</p><p>Toisella 500 miljoonan potilla <strong>ostetaan bitcoinia</strong>. El Salvadorin johto odottaa, että bitcoinin arvo jatkaa huimaa nousuaan myös seuraavat 10 vuotta. Mahdollista arvonnousua jaetaan ylimääräisenä “korkotuottoina” velkakirjaan sijoittaneille maturiteetin viimeisen viiden vuoden aikana.</p><p>El Salvadorin julkinen velka vuoden 2021 alussa on noin 16 miljardia US dollaria, mikä vastaa noin 60% bruttokansantuotteesta. Jos bitcoin käyttäytyisi seuraavat viisi vuotta (2022–2026) kuten edelliset viisi vuotta (2017–2021) ja tuottaisi keskimäärin saman 200% vuosituoton (mikä ei tietenkään ole ollenkaan varmaa!), niin vuoden 2026 lopussa bitcoin potin arvo olisi korkoa korolle periaatteen mukaisesti kasvanut huikeaan 121 miljardiin US dollariin ja koko kansakunnan julkinen velka olisi kuitattu vähän reilussa kolmessa vuodessa. Tämä on tietenkin “best case” skenario eikä historiallinen tuotto ole mikään tae tulevaisuuden tuotoista. Tuotto/häviö riski on kuitenkin niin epäsymmetrinen, että se kannattaa ottaa.</p><p>Joku saattaa tässä vaiheessa kysyä miksi sijoittaja ei suoraan ostaisi bitcoinia ja pidä koko arvonnousua itsellään. Institutionaaliset sijoittajat — kuten esimerkiksi eläkeyhtiöt — eivät kuitenkaan sääntöjensä mukaan saa sijoittaa bitcoiniin suoraan. Nähtäväksi jääkin kuinka paljon tämä uusi instrumentti houkuttelee instituutioita sijoittamaan tähän muuten suhteellisen matalakorkoiseen (6,5%) valtiolainaan.</p><p>Kyseessä on mielenkiintoinen kokeilu, joka saattaa osoittautua merkittäväksi askeleeksi niin sanotussa <strong>hyperbitkoinisaatiossa</strong>. Sijoittajat ympäri maailmaa voivat nyt vaivattomasti ja “demokraattisesti” ilman välikäsiä sijoittaa instrumenttiin, joka on rakennettu bitcoin-verkon teknologian ja turvallisuuden varaan. Tuotot voidaan jakaa viiveettä luottamuksellisesti ja läpinäkyvästi ympäri maailmaa riippumatta siitä onko sijoittajalla pankkisuhdetta vai ei. Velkakirjoilla voidaan käydä kauppaa keskeytyksettä ajasta ja paikasta riippumatta.</p><p>Jukatanin niemimaa, johon suuri meteoriitti iski noin 65 miljoonaa vuotta sitten ja lopetti dinosaurusten valtakauden, sijaitsee Väli-Amerikassa lähellä El Salvadoria. Onko El Salvador uusi Jukatanin niemimaa, johon meteoriitti on nyt osunut ja uusi “dinosaurusten” sukupuuttoaalto alkanut?</p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=792b245b9513" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
    </channel>
</rss>