<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" version="2.0" xmlns:cc="http://cyber.law.harvard.edu/rss/creativeCommonsRssModule.html">
    <channel>
        <title><![CDATA[Stories by Pauliina Seppälä on Medium]]></title>
        <description><![CDATA[Stories by Pauliina Seppälä on Medium]]></description>
        <link>https://medium.com/@hannapauliinaseppala?source=rss-2143e9a4b26d------2</link>
        <image>
            <url>https://cdn-images-1.medium.com/fit/c/150/150/1*VACRYsxsamLG05az8Tcl6g.jpeg</url>
            <title>Stories by Pauliina Seppälä on Medium</title>
            <link>https://medium.com/@hannapauliinaseppala?source=rss-2143e9a4b26d------2</link>
        </image>
        <generator>Medium</generator>
        <lastBuildDate>Thu, 19 Nov 2026 07:12:40 GMT</lastBuildDate>
        <atom:link href="https://medium.com/@hannapauliinaseppala/feed" rel="self" type="application/rss+xml"/>
        <webMaster><![CDATA[yourfriends@medium.com]]></webMaster>
        <atom:link href="http://medium.superfeedr.com/" rel="hub"/>
        <item>
            <title><![CDATA[Plogging kehittää kehoa. Lue vinkit hyvään ekologiseen plogging-treeniin.]]></title>
            <link>https://medium.com/@hannapauliinaseppala/plogging-kehitt%C3%A4%C3%A4-kehoa-lue-vinkit-hyv%C3%A4%C3%A4n-ekologiseen-plogging-treeniin-f981a7aa2d5?source=rss-2143e9a4b26d------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/f981a7aa2d5</guid>
            <category><![CDATA[jogging]]></category>
            <category><![CDATA[plogging]]></category>
            <category><![CDATA[eco]]></category>
            <category><![CDATA[sports]]></category>
            <category><![CDATA[exercise]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Pauliina Seppälä]]></dc:creator>
            <pubDate>Mon, 13 Aug 2018 08:50:22 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2018-08-13T08:59:09.975Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/640/1*A3XaLEBHicNGfaD56DqHmg.jpeg" /></figure><p><strong>Plogging eli roskajuoksu on Ruotsista levinny ekoliikuntamuoto</strong>, jossa käydään juoksemassa tai kävelemässä (tai vaikka suppaamassa!) ja samalla poimitaan silloin tällöin matkalla eteen tulevia roskia mukaan otettuun roskapussiin. Jos ploggingista haluaa hyvän treenin, ei ole syytä jäädä varsinaisesti siivoamaan roskaisia alueita: roskia poimitaan silloin tällöin, ja matka jatkuu. Kysyimme Sport Troopsin liikunta-asiantuntija Jenni Rajalalta vinkit hyvään plogging-liikuntaan.</p><h4>MITÄ PLOGGING KEHITTÄÄ</h4><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/300/1*H9CauP91cuYiwM1FDhCFmA.jpeg" /></figure><p><strong>1. Kestävyyskuntoa</strong></p><p>Kun tehdään pitkäkestoista harjoitusta kestävyyskunto paranee. Jos ottaa spurtteja vaikka roskalta toiselle, kehitetään vauhtikestävyyttä, ja jos tehdään rauhalliseen tasaiseen tahtiin niin peruskestävyyttä.</p><p><strong>2. Lihaksia</strong></p><p>Isot liikeradat, kurottelut ja syvät kyykyt aktioivat vartalon isot lihasryhmät reidet ja pakarat. Ergonomian ja lihaskunnon kannalta keskivartalon kannatus roskia kurotellessa on myös olennainen.</p><p><strong>3. Tasapainoa</strong></p><p>Kurottelu ja kyykkäily kehittää tasapainoa. Varsinkin epätasaisessa maastossa ploggaus tekee tosi hyvää myös nilkan lihaksistolle ja tukilihaksistolle polvessa ja lonkassa. Tasapainon lisäksi kehittyvät liikkuvuus ja liikkeenhallinta.</p><h4>VINKIT<br>Verryttelyt ja venytykset</h4><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*9073BVJvgt7NIArU6C5CWg.jpeg" /></figure><p><strong>Kävely</strong> on hyvä alkulämmittely, ja sitten pikku hiljaa lisää vauhtia. Ja loppuverryttely samalla tavalla toiseen suuntaan, eli hidastetaan asteittain.</p><p><strong>Lonkankoukistajat, takareisi ja etureisi sekä rintalihakset </strong>kannattaa venytellä. Vastavenytyksenä roskien kurkottelulle maasta kannattaa <strong>venyttää myös keho ylöspäin</strong> niin että kurkotellaan kädet pitkinä ja suorina kohti taivasta. Lisäksi voi tehdä rintarangan kiertoja ja kurotuksia hieman takaviistoon.</p><h4>PLOGGING-TYYLIT: ERGONOMISESTI JA ERI VAIKEUSASTEILLE RÄÄTÄLÖIDYSTI</h4><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/399/1*Ldf3ssdIDwI5ejD07C4hzw.png" /></figure><p><strong>1. Perustaso: rauhallinen kyykky.</strong></p><p>Polvet ja varpaat samaan suuntaan kyykätessä ja hyvä kannatus keskivartalosta. Pidä ranka pitkänä niin että ylävartalo ei kumarru eikä selkä pääse pyöreäksi. Lisää tehoja saat nopealla hallitulla laskeutumisella ja ylöstulolla ponnistaen.</p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/414/1*BP5ce7Tv3vT97C3_iCKUFg.png" /></figure><p><strong>2. Nopeaan juoksuun: vauhdissa poimiminen.</strong></p><p>Jalka koukistuu mutta myös selkä menee alaspäin jolloin roskan saa poimittu ilman hidasta täyskyykkyä. Tärkeää hyvä keskivartalon kannatus ja vartalon ojennus roskien välissä niin ettei kumaraan asentoon jäädä pitkäksi aikaa. Ranka pitkänä!</p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/657/0*6RzrAok106gDWgg9" /></figure><p><strong>3. Kehonhallintaan: kurotus.</strong></p><p>Vaativampi kurotus tehdään melkein suoralla tukijalalla, melkein vaaka-asennossa ja variaationa vähän sivuviistoon. Pidä tukijalan polvi pehmeänä (ei siis lukossa suorana) ja varpaiden kanssa samaan suuntaan, muista hyvä kannatus keskivartalosta ja ajattele ranka pitkäksi (tarkoittaa hyvää ryhtiä, ei yliojennusta niin että tulee notko).</p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/940/1*2lb0C2VEU2JcraILWKr6yg.png" /></figure><p>Juttu: Pauliina Seppälä/Siivouspäivä/Yhteismaa. Malli: Charlotta Enckell-Päätalo. Asiantuntija: Jenni Rajala, Sport Troops. Kuvat Siivouspäivän ja Fortumin plogging-tapatumista: Venla Helenius/Yhteismaa &amp; Charlotta Enckell-Päätalo. Kiitos yhteistyöstä: Fortum Suomi.</p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=f981a7aa2d5" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Organisaatioissa on jämähdetty itsekeskeisyyteen — jota seuraa yksisuuntainen kommunikaatio]]></title>
            <link>https://medium.com/@hannapauliinaseppala/organisaatioissa-on-j%C3%A4m%C3%A4hdetty-itsekeskeisyyteen-jota-seuraa-yksisuuntainen-kommunikaatio-5709750b4f46?source=rss-2143e9a4b26d------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/5709750b4f46</guid>
            <dc:creator><![CDATA[Pauliina Seppälä]]></dc:creator>
            <pubDate>Fri, 06 Apr 2018 10:22:41 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2018-04-07T10:09:52.710Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*bO13mBBXSTiFVr3Vg7FULQ.png" /></figure><p>Digitalisaatiosta on puhuttu yli kymmenen vuotta, mutta se kaikkein mullistavin pointti ei tunnu mahtuvan ajatteluun. Se on tämä: A. Jokainen vuorovaikutusta edistävä keksintö on saanut ihmiskunnan tehokkuuden uudelle tasolle: mieti kirjapainoa. B. Digitaalisuus ja sosiaalinen media ovat juuri lisänneet ihmiskunnan yhteistyömahdollisuuksia galaktisen harppauksen verran. C. Tämä tarkoittaa valtavia tehoja siinä mitä nyt voidaan saada aikaan.</p><p>Mutta vielä vedetään tyhjäkäynnillä. Tutkija Clay Shirky käyttää tästä käsitettä “cognitive surplus”. Saamme jo nyt aikaiseksi valtavasti luovaa tuotantoa mm. kissavideoiden ja somelynkkausten parissa, mutta kun pikku hiljaa opimme kääntämään tämän kapasiteetin todelliseksi toiminnaksi, kiihtyy maailman rakentuminen.</p><p>Ja jotenkin kuitenkin isoissa organisaatioissa ja markkinointialalla sosiaalinen media nähdään jonkinlaisena vähän jo menneenä muotina, jonka reunalle voi tuutata mainontaa. On kuvaavaa että käsite growth hacking on typistynyt meillä pelkäksi digimainonnan optimoinniksi. Samaa vanhaa. Ei tajuta mitä uusilla vuorovaikutuksen työkaluilla voi tehdä. Ei tajuta mihin maailma on menossa.</p><p>Ehkei haluta tajuta. Organisaatioille tämä nimittäin tarjoaa aikamoista identiteettikriisiä. Matka siitä kun <em>publisher</em> lähettää joukkoviestintää ydinperheisiin siihen kun jokainen on julkaisija ja voi lähettää viestintää mihin tahansa on todella pitkä. Koko moderni maailma pyramidiorganisaatioineen (jotka olivat pakko, sillä miten muuten viesti olisi kulkenut sadoille tai sadoille tuhansille ihmisille kuin keskitetysti pyramidia pitkin ylhäältä alas) jotka toimivat kuin kone (pakko, sillä ennakolta päätetty toiminta oli ainoa tapa varmistaa että kaikki tietävät mitä tapahtuu, ennen digitaalista informaatiota ja nettiä) jää oikeastaan välivaiheeksi.</p><p>Kun organisoituminen tapahtuu verkostoissa, joista nousee uusia projekteja, organisaatiot — mutta myös yksilöt — jäävät toimijoina sivurooliin. Kollektiivit ja tapahtumakulut nousevat keskiöön. Muodollisia organisaatioita ei enää tarvita jotta tekemistä voidaan organisoida. Silti moni kampanja, moni osallisuuden edistämiseen tarkoitettu julkinen hanke, on edelleen vanhasta organisaatiokeskeisestä maailmasta. “Tule meille”, osallistajat sanovat. “Tykkää meidän postauksesta”, ne sanovat.</p><p>Ehdotan ajattelun kääntämistä ylösalaisin. Otetaan pyramidi, käännetään se kärki alaspäin. Ylhäällä on se mitä ennen kutsuttiin ruohonjuureksi, olkoon se nyt vaikka latva. Siellä kuhisee ja syntyy uutta, koska mitä enemmän yhteistyötä mitä useamman ihmisen kesken, sitä enemmän älyä ja luovuutta ja kapasiteettia. Sen alla on se mikä ennen oli johto. Sen tehtävä ei ole toimia strategina jonka suurta visiota seurataan, eikä todellakaan luovana johtajana. Joukossa on aina paljon enemmän luovuutta. Johdon tehtävä on toimia taktikkona, työkaluna verkostoille ja projekteille.</p><p>Mitä organisaatioissa ja markkinointikampanjoissa voidaan tehdä per nyt? <strong>Menkää mukaan. </strong>Kun verkostoista nousee hyviä projekteja, menkää mukaan auttamaan ja hyödyntäkää tietysti kaikki se into ja energia ja luovuus itsellenne, vaikka osana markkinointianne tai tuotekehitystänne. Kestäkää se ettei kaikki enää pyöri teidän ympärillänne.</p><p>P.S. Ikävä kyllä juuri Facebook on yhdistänyt ihmisiä ja nettiä ja moninkertaistanut ihmiskunnan yhteistyömahdollisuudet. Ja sitten se on mennyt pilaamaan tämän. Nimenomaan Facebook on <em>toimintamedia</em>, ei vain sosiaalinen media</p><p>P.P.S.</p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/928/1*JisUacmO_5YCrlvW4y_A8w.png" /></figure><p>Tutkija Gerhard Fischer esitti tämän kuvan Teemu Leinosen väitöstilaisuudessa Aalto-yliopistossa 2010-luvun alussa. Kuva laajensi tajuntaani valtavasti, eikä se ole jäänyt vanhaksi. Mutta taistelu verkostomaisen informaatioympäristön ja sitä kautta kaiken toiminnan rakenteen vallasta on kovaa ja siinä liikkuu isot rahat. On tärkeää kuka ja miten sosiaalista mediaa rakennetaan.</p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=5709750b4f46" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Miten saat ihmiset mukaan somessa? Kuusi pelottavaa ohjetta]]></title>
            <link>https://medium.com/@hannapauliinaseppala/miten-saat-ihmiset-mukaan-somessa-viisi-henkisesti-vaikeaa-kikkaa-bd85be611ce9?source=rss-2143e9a4b26d------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/bd85be611ce9</guid>
            <dc:creator><![CDATA[Pauliina Seppälä]]></dc:creator>
            <pubDate>Mon, 19 Mar 2018 12:55:40 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2018-03-19T13:10:19.824Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/640/1*PmjrYCGwugujThY_hvoFhw.jpeg" /></figure><p>Nyt somessa viestintä voisi olla muutakin kuin valmiiden materiaalien levittämistä. Vuorovaikutusta, mutta myös toimintaa. Facebook esimerkiksi on Action Media. Sinne voi avata vaikka ryhmän, jossa konkreettisesti toimitaan: rekrytoidaan jäseniä, kokoustetaan, tuotetaan tekstejä, markkinoidaan, jakaudutaan tiimeihin ja niin edelleen. Somessa syntyy ilmiöitä, joissa tuhannet ja kymmenettuhannet ihmiset innostuvat jostain projektista ja alkavat yhdessä toteuttaa siitä. Ja kun kaikki tuo toiminta samaan aikaan on digitaalisessa mediassa, toiminta ja viestintä yhtyvät täydellisesti. Kun toiminta saa tarpeeksi seuraajia, tiedotus ja markkinointi tulee toteutuneeksi reaaliaikaisesti ryhmän toimiessa.</p><p>Olen itse ollut perustajana muutamalle tällaiselle prosessille, ja toiminnan tehokkuus ja viestin leviäminen kuin itsestään on joka kerta tehnyt suuren vaikutuksen. Kaikkien someviestinnän ammattilaisten kannattaisi tutkia, voisiko hyödyntää näitä prosesseja työssään, vaikka sitten mainostaisi kolajuomaa. Kun todella haluaa ihmiset mukaan, ovat säännöt hieman erilaiset kuin silloin kuin pelkkä näkyvyys ja toisto riittää.</p><p>2009 aloitin Refugee Hospitality Club -ryhmän, 2012 Siivouspäivän, ja nyt viimeiseksi pro bono/aktivisti-teokseni jäävän Ei leikkirahaa/Taistelu lastentarhanopettajien palkan nostamiseksi -kansanliikkeen. Kaikissa näissä on ollut omat levitysstrategiansa, mutta muutama yhteinen tärkeä keino.</p><ol><li><strong>Ota riskejä</strong></li></ol><p>Koskaan ei voi olla täysin varma siitä, mistä ihmiset innostuvat. On astuttava ulos ja huudettava kovaan ääneen sitä juttua mihin muut halutaan mukaan — ja otettava se riski ettei tämä nyt sytytä. Jos ihmiset eivät ala kehitellä ajatusta eteenpäin, jos he eivät ilmoita haluavansa mukaan, ei koko kampanjaa tai projektia kannata tehdä. Jos brändi menettää uskottavuutensa moisesta epäonnistumisesta, voi alun ulkoistaa, ja brändi voi tulla mukaan kun jo tiedetään että idea kantaa. Liiketeoriassa liikkeen taustaehdoiksi nimetään turhauma, joku joka kytee pinnan alla eikä pääse vapaaksi. Niitä kannattaa etsiä.</p><p><strong>2. Tee virheitä julkisesti</strong></p><p>Tämä on vaikeaa ja täysin vastoin viestinnän perusoppeja. Ulos tullaan keskeneräisten ajatusten ja viimeistelemättömien materiaalien kanssa. Vaikka tietäisit täsmälleen millaista lopullisen jäljen pitäisi olla, sinun on annettava aluksi pelkkiä raakileita. Kyllä, se ei näytä ammattimaiselta. Mutta se antaa tilaa muille. Parhaimmillaan kymmentuhatta ihmistä työstää sinun juttuasi eteenpäin ja kertoo siitä kaikille kavereilleen.</p><p><strong>3. Go with the flow</strong></p><p>Tämäkin on vaikeaa. Kun liike alkaa syntyä, sieltä alkaa nousta johtajia, tekijöitä. He ovat erittäin tärkeitä ja tuovat porukkaan koheesiota. Ongelma on se, että et välttämättä pääse vaikkapa valitsemaan sitä kuka järjestää tapahtuman, tai kuka tekee grafiikat. Noin esimerkkinä. Pitää ottaa vastaan. Luota kuitenkin joukkovoimaan: jos visut ovat kökköjä, ennemmin tai myöhemmin joku sanoo sen, ehkä sinäkin voit sanoa, ja kampanja muovautuu paremmaksi. Mutta savimöykyn kanssa puljataan pitkään ja sitä pitää sietää. Joskus huomaat että joukoilla onkin mielessään vähän eri tyyppinen projekti kuin sinulla alunperin. Voi olla hyvä muuttaa kurssia ja myötäillä joukkoa.</p><p><strong>4. Palvele</strong></p><p>Luoja, tämä vasta vaikeaa onkin. Jos olet saanut ihmiset aidosti mukaan kansanliikkeenomaiseen joukkoon, jos he ovat täynnä varmuutta ja halua ja energiaa, he alkavat määräillä sinua. He kritisoivat tekstejäsi ja ideoitasi, he pyytävät sinulta asioita. Esimerkiksi Siivouspäivässä meitä pyydettiin vaihtamaan tapahtuman päivämäärä ja tekemään nettisivuille julisteita printattavaksi ja levitettäväksi (jahuu! ja niin hoitui sekin markkinointitapa).</p><p><strong>5. Johda ja älä johda</strong></p><p>Noniin, suoraan sanottuna nämä ovat kaikki vaikeita juttuja henkisesti. Jotta ihmiset saa mukaan täytyy olla samaan aikaan liikkeen johtaja, mutta kuitenkin antaa joukon johtaa. Täytyy olla vähän ammattimainen, ja samaan aikaan täysi maallikko. Ihmisten pitää pystyä yhtä aikaa luottamaan siihen että tiedät mitä teet, ja kokemaan että sinä itse asiassa et pärjää vaan heidän on tultava mukaan. Sinun on koko ajan ruokittava ihmisten omaa yhteistä vuorovaikutusta niin että liikkeestä alkaa kohota tiimejä ja johtajia ja organisointitapoja. Tämän sinä saat aikaan omalla epämääräisellä johtajuudella joka on samaan aikaan vahva ja heikko. Mutta jos johtajan vaje kasvaa liian suureksi, ihmiset alkavat ahdistua. Riippuu siitä millaisia ihmisiä on mukana, jotkut sietävät orgaanista kehkeytymisprosessia enemmän kuin toiset. Sinun pitää kuunnella ihmisiä ja huolehtia siitä että luovaa yhteiskehittämistä ei blokata liiallisella kontrollilla, mutta samalla siitä ettei orgaanisuus mene yli hilseen niin että ahdistus johtaa lamautumiseen. Tarvittaessa astut esiin diktaattorin elkein ja teet päätökset. Ja perustelet ne kuin viisas vanhempi.</p><p><strong>6. Ole nopea</strong></p><p>Kun joukkoistaminen todella lähtee käyntiin, käytännössä sadat tai tuhannet ihmiset käyvät keskustelua yhdessä. Ja sinä fasilitoit. Tahti on luja ja tekeminen on lähes reaaliaikaista. Momentumia ylläpidetään jatkuvalla reagoinnilla ja uusilla syötteillä, asioiden on edettävä heti. Tästäkin syystä: siedä virheitä. Jos ensimmäiseen pressitiedotteeseen tulee eri nimi koko projektille kuin toiseen, ei voi mitään. Jos onnistut sytyttämään tulen, mikään ei ole niin tärkeää kuin sen ylläpito. Yhtään liikaa kontrollia niin saatat blokata kasvua.</p><p><em>Kirjoittaja on pian lanseerattavan Aktionist-osallistamistoimiston, joukkorahoituspalvelu Mesenaatti.me:n, Nappinaapuri.fi:n, Siivouspäivän, Illallisen taivaan alla ja Yhteismaa ry:n perustajatiimiä.</em></p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=bd85be611ce9" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Jos haluat onnistua somessa, älä palkkaa viestintätoimistoa]]></title>
            <link>https://medium.com/@hannapauliinaseppala/jos-haluat-some-vuorovaikutusta-%C3%A4l%C3%A4-palkkaa-viestint%C3%A4toimistoa-49c40d05d752?source=rss-2143e9a4b26d------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/49c40d05d752</guid>
            <dc:creator><![CDATA[Pauliina Seppälä]]></dc:creator>
            <pubDate>Tue, 06 Mar 2018 07:00:28 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2018-03-06T14:00:29.989Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/500/1*Wu7JR3riugvgvfDcg7Gpog.jpeg" /><figcaption>Kuva Flickristä: <a href="https://www.flickr.com/photos/bluejoh/232771126/in/photolist-mz1Kh-Z7WqB9-DmJhip-NRcVsN-oeZQW-D5wYgG-MMzC76-R2pXgy-hvhgg-8zkEa-qrPVid-rXyv3z-jDdKB-VrzAmj-MjFT8L-9Ys5d-jDdTi-Aw16yx-5yScd-5ySbz-5ySbs-5yS9R-5ySiy-5yS83-5ySe3-5ySeQ-5ySfn-5ySgw-5ySfL-5ySd3-5ySco-5yScH-6MAD2-qeA69X-6rMiG6-YXts8W-Cq5jgN-Shrjum-EBmq3T-UX4uhH-oTjBGX-GpEfvs-q35nj4-hLa4MH-5L1fhr-7t61GM-4easfH-5razJP-rmnVWm-nKoGsw">https://www.flickr.com/photos/bluejoh/232771126/</a></figcaption></figure><p>Lähes kaikki työni sitten vuoden 2012 on pohjautunut sosiaalisen median hyödyntämiseen. Kaikkien näiden vuosien jälkeen olen todella hämmästynyt siitä etteivät viestinnän ammattilaiset edelleenkään tunnu välittävän siitä, mistä somesta on kysymys. Vuorovaikutuksesta. Moni ilmeisesti ajattelee että somessa tärkeintä ovat häshtägit.</p><p>Some on sosiaalinen tila. Kuin baari. Siellä istutaan pöydissä toisten ihmisten kanssa ja jutellaan. Illan aikana voi syntyä paljon kiinnostavia ajatuksia, ystävyyssuhteita, maailmanparannusprojekteja, yritysideoita, rakkautta, vallankumouksen alkusysäys, mitä tahansa. Voisi kuvitella että brändit haluaisivat osaksi tuota. Mutta miksei lähes mikään brändi tai kuluttajaviestijä osaa tai edes yritä jutella ihmisten kanssa?</p><p>Olen työssäni havainnoinut asiaa monella saralla. Olen nähnyt kuluttajatuoteyrityksiä jotka ostavat joltain viestintätoimistolta usean kuukauden somepostaukset ja ajastavat ne etukäteen menemään somesivulle. Ilman että postaaja olisi mitenkään läsnä seuraamassa postauksen vastaanottoa ja keskustelemassa siitä ihmisten kanssa.</p><p>Olemme kokeneet viestintätoimistojen someviestintää myös joukkorahoituskampanjoissa, kun kampanjantekijä on palkannut viestintätoimiston tuekseen. Aika moni niistä kampanjoista on epäonnistunut. Koska työ keskittyy kaikkeen muuhun kuin vuorovaikutukseen. Baarimetaforaa jatkaakseemme, viestintätoimisto keskittyy miettimään mitä baariin laitetaan päälle, ja keksimään valmiita repliikkejä baarissa sanottavaksi. Tehdään paljon materiaalia, on videoita, on julkkiksia, on kampanjaslogan, on kampanjailme. Ja on häshtägi. Ja sitten tuupataan kaikki tämä sosiaaliseen mediaan ja kuvitellaan että joku jonkun hienon grafiikan tai häshtägin takia rahoittaisi vaikkapa paperittomien siirtolaisten terveydenhuoltoa.</p><p>Käytetään keinoja joilla voi korkeintaan tulla huomatuksi. Mutta se että huomataan ei sitouta, ei innosta vuorovaikutukseen, eikä saa ihmistä hyppäämään mukaan yhteiseen projektiin. Jos haluaa että ihmiset joukkorahoittavat, se tapahtuu ihan toisin keinoin. On osattava olla vuorovaikutuksessa, ei vain mainostettava yksisuuntaisesti. Eikä mikään “growth hacking”, vanhanaikaisittan mainonnan optimointi, auta. Nokkelan häshtägin sijasta voisi kokeilla vaikka tätä: “Hei, meillä on menossa joukkorahoituskampanja paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon rahoittamiseen. Osallistuisitko? Ja please, jaa sanaa, tämä on tärkeä hanke!”</p><p>Vuorovaikutus on aina luova ennalta määrittelemätön tilanne. Siinä on elettävä tilanteen mukaan, reagoitava herkästi toisten keskustelijoiden äänensävyihin ja sanomisiin, haettava omaa paikkaa ja osallistuttava niihin keskusteluihin jotka muita tuntuvat sillä hetkellä kiinnostavan. Jos tulee valmiin agendan kanssa, on todella ikävää seuraa.</p><p>Joten heti kun joku sanoo sanan viestintäsuunnitelma, luova vuorovaikutus on kutakuinkin menetetty. Taas on etukäteen päätetty mitä sanotaan baarissa. Some ei ole mikään televisio jossa on pelkkää valmiiksi tuotettua ohjelmavirtaa, ja sen seassa sitten mainontaa. Se todellakin on luova vuorovaikutuksen tila, ja jos ainoa mitä ammattiviestijä osaa tehdä on ostaa siitä baarista mainostilaa joihin kirjoittaa häshtägin, hyödynnetään ehkä 5 % somen potentiaalista.</p><p>Millaista some-strategiaa sitten suosittelen vaikka pienelle brändille tai joukkorahoituskampanjantekijöille? Vetäkää itse. Omalla tyylillä, omin sanoin, mokia pelkäämättä. Sillä tavalla onnistuu yleensä parhaiten.</p><p><em>Kirjoittaja työskentelee sosiaalisen median vuorovaikutuksen, yhteisöjen rakentamisen, yhteiskehittämisen ja osallistumisen alustojen parissa. Hän pyörittää yhdessä tiiminsä kanssa mm. joukkorahoituspalvelua Mesenaatti.me, naapuruston sosiaalista mediaa Nappinaapuri.fi, kierrätyskarnevaalia ja Facebook-sivustoa Siivouspäivä, yhteisöllistä illallistapahtumasarjaa Illallinen taivaan alla, sekä osallisuuden muotoilutoimistoa Aktionist.</em></p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=49c40d05d752" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
    </channel>
</rss>