<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" version="2.0" xmlns:cc="http://cyber.law.harvard.edu/rss/creativeCommonsRssModule.html">
    <channel>
        <title><![CDATA[Stories by Ottomatias Peura on Medium]]></title>
        <description><![CDATA[Stories by Ottomatias Peura on Medium]]></description>
        <link>https://medium.com/@ottomatias?source=rss-47c7d0b52b06------2</link>
        <image>
            <url>https://cdn-images-1.medium.com/fit/c/150/150/1*HavSqV9M9ZSmT3CyXRVGTA.jpeg</url>
            <title>Stories by Ottomatias Peura on Medium</title>
            <link>https://medium.com/@ottomatias?source=rss-47c7d0b52b06------2</link>
        </image>
        <generator>Medium</generator>
        <lastBuildDate>Sat, 21 Nov 2026 03:32:40 GMT</lastBuildDate>
        <atom:link href="https://medium.com/@ottomatias/feed" rel="self" type="application/rss+xml"/>
        <webMaster><![CDATA[yourfriends@medium.com]]></webMaster>
        <atom:link href="http://medium.superfeedr.com/" rel="hub"/>
        <item>
            <title><![CDATA[Ehdokkaan tietoturva kuntoon]]></title>
            <link>https://medium.com/@ottomatias/ehdokkaan-tietoturva-kuntoon-ebdb45406f6c?source=rss-47c7d0b52b06------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/ebdb45406f6c</guid>
            <category><![CDATA[vaalit]]></category>
            <category><![CDATA[tietoturva]]></category>
            <category><![CDATA[vaalit2019]]></category>
            <category><![CDATA[eduskuntavaali]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Ottomatias Peura]]></dc:creator>
            <pubDate>Thu, 10 Jan 2019 12:08:47 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2019-01-10T12:08:47.440Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*xKzB6TNk6-UnezEApbpmHg.jpeg" /></figure><p>Vaaleissa ympäri maailman on viime vuosina nähty erilaisia vaikutusoperaatioita. Nettioperaatioihin on epäilty syyllistyneen kansainvälisten tiedustelupalveluiden lisäksi myös vanhempiensa luona asuvia aikuisia netti-Niiloja.</p><p>Oli syyllinen kuka tahansa, puolueen tai ehdokkaan verkkosivujen tai someprofiilin joutuminen vääriin käsiin voi vaikuttaa hyvinkin negatiivisesti vaalimenestykseen. Se olisi myös demokratian tappio.</p><p>Myös kansainväliset nettijätit ovat huolissaan. Oikeusministeriön lisäksi niin Facebook kuin Googlekin ovat olleet yhteydessä suomalaisiin puolueisiin kertoakseen toisaalta huolistaan, toisaalta ratkaisuehdotuksistaan erilaisiin epäasiallisiin vaalivaikutusyrityksiin liittyen.</p><p><strong>Jokainen ehdokas ja vaalipäällikkö voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että eduskuntavaali sujuu mahdollisimman turvallisesti.</strong></p><p>Helpoin tapa parantaa vaalin turvallisuutta on ottaa käyttöön <em>kaksivaiheinen tunnistautuminen</em> kaikissa palveluissa, joissa se on käytössä.</p><p>Kaksivaiheinen tunnistautuminen pitää olla käytössä kaikilla, joilla on pääsy vaaliehdokkaan tai puolueen sometileille. Samassa yhteydessä kannattaa tarkistaa, ettei kenelläkään ylimääräisellä ole pääsyä näille tileille.</p><p>Erityisen tärkeää on varmistaa, että varsinaisia ylläpitäjiä on mahdollisimman vähän. Esimerkiksi Facebookissa on käytössä useita erilaisia käyttöoikeustasoja (editoija, moderaattori, mainostaja, ym.), joita kannattaa hyödyntää.</p><p><strong>Jos kenen tahansa pääkäyttäjän tili kaapataan, tuon tilin kautta voidaan poistaa muiden pääkäyttäjien käyttöoikeudet. Ainoaksi ylläpitäjäksi jää kaapaajien hallussa oleva käyttäjä, eikä tiliä välttämättä saa enää palautettua — ainakaan nopeasti.</strong></p><p>Tässäpä siis ohjeet siihen, miten Facebook-sivun ylläpitäjä tarkistetaan ja ylimääräiset käyttäjät poistetaan.</p><h3>Sivun käyttöoikeudet kuntoon</h3><ol><li>Mene puolueen tai ehdokkaan Facebook-sivulle, jota hallitset. Osoitepalkissasi näkyvä osoite pitäisi olla muotoa <a href="https://www.facebook.com/SininenTulevaisuusRp/">https://www.facebook.com/SininenTulevaisuusRp/</a> ja sivu näyttää jotakuinkin tällaiselta</li></ol><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*Lply37i3MyfV5mXXJt34Tw.png" /><figcaption>Facebook-sivunäkymä ylläpitäjälle</figcaption></figure><p>2. Klikkaa oikealta ylhäältä <em>Asetukset </em>(kuvassa korostettu keltaisella)</p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*zMVOqMcmp66LJ00MYWg0Ig.png" /></figure><p>3. Valitse vasemmasta sivupalkista <em>Sivun roolit</em> ja valitse aukeavalta sivulta kohta <em>Sivun nykyiset roolit </em>tai rullaa sivua hieman alaspäin.</p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/921/1*Ivi1sN61C5KacivbrVc_7w.png" /><figcaption>Näkymä Facebook-sivua hallinnoivista käyttäjistä</figcaption></figure><p>4. Käy läpi käyttäjät, joilla on pääsy tiliin. Kiinnitä erityistä huomiota <em>Ylläpitäjä</em>-tason käyttäjiin. Usein käyttöoikeustaso <em>Editoija </em>riittää hyvin. Harkitse, voisiko joidenkin käyttöoikeustasoa muokata. Onko joukossa käyttäjiä, joille ei enää tarvita pääsyä tilille? “Varmuuden vuoksi” pääsyä ei kannata antaa, ainakaan monille.</p><p>5. Voit vaihtaa käyttäjien käyttöoikeustasoa tai poistaa pääsyn kokonaan klikkaamalla käyttäjän kohdalla <em>Muokkaa </em>ja aukeavasta näkymästä vasemmalta alhaalta <em>Poista </em>(kuvassa)</p><p>6. Ne käyttäjät, joilla on karsinnan jälkeen yhä pääsy tilille pitäisi seuraavaksi saada käyttämään kaksivaiheista tunnistusta.</p><h3>Kaksivaiheinen tunnistautuminen Facebookissa</h3><p>Seuraavaksi kaksivaiheinen tunnistautuminen. Kaksivaiheisen tunnistautumisen perusidea on se, että normaalin salasanan lisäksi uudella laitteella kirjautuessasi Facebook kysyy myös vaihtuvaa koodia, jonka saat puhelimeesi.</p><p>Kaksivaiheisessa tunnistautumisessa kirjautujan täytyy siis salasanan lisäksi päästä käsiksi tilin omistajan puhelimeen. Tämä lisää turvallisuutta roimasti ja käytännössä* poistaa riskin tilin kaappaamiseen.</p><p>2-vaiheinen tunnistautuminen (2FA) otetaan käyttöön Facebookissa seuraavasti.</p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*tg6AeziljrZb5vpPTLaTsw.png" /></figure><ol><li>Klikkaa oikeassa yläkulmassa alaspäin osoittavaa nuolta. Klikkaa aukeavasta valikosta alhaalta <em>Asetukset.</em></li><li>Klikkaa seuraavaksi aukeavalta sivulta vasemmalta <em>Turvallisuus ja sisäänkirjautuminen </em>ja vieritä alas kohtaan <em>Käytä kaksivaiheista todennusta</em> ja klikkaa <em>Muokkaa.</em></li></ol><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*QC2lGKQcp5N1NX57F8ZrWg.png" /><figcaption>Tekstiviesti on helpoin tapa ottaa kaksivaiheinen todennus käyttöön</figcaption></figure><p>3. Varmista että valittuna on <em>Tekstiviesti </em>ja tarkista, että puhelinnumero on oikea. Jos se ei ole oikea, klikkaa <em>Käytetäänkö toista numeroa? </em>ja toimi ohjeiden mukaan. Jos numero on oikein, klikkaa <em>Seuraava.</em></p><p>4. Seuraavaksi sinulta kysytään kuusinumeroista koodia. Saat sen tekstiviestinä puhelimeesi. Anna koodi ja homma on valmis! Tästä eteenpäin kirjautuessasi uudelta laitteelta saat samalla tavalla tekstiviestinä koodin, jota tarvitset kirjautumiseen. Lisävaiva on käytännössä pieni, mutta lisäturva suuri.</p><p>Lisää ohjeita kaksivaiheisesta tunnistautumisesta Facebookissa <a href="https://www.facebook.com/help/148233965247823">täällä</a>. Twitterin ohje kaksivaiheiseen tunnistautumiseen on <a href="https://help.twitter.com/en/managing-your-account/two-factor-authentication">täällä</a>. Googlen vastaava ohje taas löytyy <a href="https://www.google.com/landing/2step/">täältä</a>.</p><p><strong><em>Huom!</em></strong> Facebookilla on puolueiden puheenjohtajille, kansanedustajille ja ministereille suunnattu työkalu, joka helpottaa kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttöönottoa. Käyttääksesi työkalua tarvitset yhteyshenkilön Facebookilta. Jos vastaat viestinnästä, varmista, että työkalut ovat teillä käytössä.</p><blockquote>(*) Ei tietenkään oikeasti poista. Mutta vaikeuttaa sitä huomattavasti ja tekee siitä mahdotonta satunnaiselle kräkkerille, jotka keskittyvät niihin tileihin, joihin pääsy on helpointa.</blockquote><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=ebdb45406f6c" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Mitä puolueet verkossa oikein mainostavat?]]></title>
            <link>https://medium.com/@ottomatias/mit%C3%A4-puolueet-verkossa-oikein-mainostavat-b9ba79abb2ad?source=rss-47c7d0b52b06------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/b9ba79abb2ad</guid>
            <category><![CDATA[vaalit]]></category>
            <category><![CDATA[politiikka]]></category>
            <category><![CDATA[vaalimainonta]]></category>
            <category><![CDATA[mainonta]]></category>
            <category><![CDATA[sosiaalinen-media]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Ottomatias Peura]]></dc:creator>
            <pubDate>Wed, 10 May 2017 08:29:48 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2017-05-10T17:23:00.423Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/640/1*qvZT7bw-ur40OlChspjc1A.jpeg" /><figcaption>Perheväkivaltaa vastustavan kampanjan katumainokset näyttävät erilaiselta päivällä ja yöllä. Näyttääkö jonkun puolueen mainokset verkossa erilaisilta riippuen siitä, onko vastaanottaja maahanmuuttaja tai Suomi ensin -aktiivi?</figcaption></figure><p>Internetissä on vaalikampanjoitu nyt parikymmentä vuotta. Sinä aikana kehitys on edennyt sähköpostikampanjoista blogeihin ja varainkeruukampanjoista sosiaaliseen mediaan ja videoon. Nyt on jo mahdollista mainostaa ns. pimeillä postauksilla, jotka ovat kokonaan yhteiskunnallisen kontrollin ulkopuolella. Onko se hyvä asia?</p><p>Vaikka internetin merkitystä ei pidä liioitella, sen merkitys myös vaaleissa on selvästi kasvanut.</p><p>Trumpin voiton kohdalla on jopa epäilty, että hämäräperäinen analytiikkayritys <a href="https://www.theguardian.com/politics/2017/mar/04/nigel-oakes-cambridge-analytica-what-role-brexit-trump">Cambridge Analytica</a> olisi ratkaissut vaalin tarkan kohdentamisen mahdollistavalla tietokannallaan, joka väitetysti sisältää tietoja jokaisesta amerikkalaisesta. Toiset suhtautuvat väitteeseen epäillen.</p><p>Cambridge Analytica rakentaa joka tapauksessa tietokantaa, jonka perusteella amerikkalaisista luotuja psykologisia profilleita voidaan käyttää verkkomainonnan kohdentamisessa. Sen avulla voi siis mainostaa turvallisuushakuiselle kotiäidille maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä ja köyhille latinoille vaikkapa teollisuustyöpaikkojen tukemista, täysin vastakkaisilla argumenteilla.</p><p>Internetin ja sosiaalisen median merkityksen korostaminen vaaleissa on ollut yksi politiikan tutkijoiden lempiaiheita viime vuosina ja vain terävimmät ovat huomauttaneet vakavista ongelmista yleisiksi levinneissä käsityksissä.</p><p>Esimerkiksi ns. arabikevättä totuttiin jo pitämään Facebook-vallankumouksena kunnes havaittiin, että internetin ja sosiaalisen median käyttö oli monissa arabimaissa niin harvinaista, ettei sillä yksinkertaisesti voinut olla kovinkaan suurta merkitystä. Lisäksi erilaisista arvotutkimuksista voitiin todeta ettei sosiaalisen median käyttäjien ja muun kansan välillä ollut juurikaan eroja todennäköisyydessä osallistua mielenosoituksiin.</p><p>Informaatio arabikeväässä levisi nopeammin kuin se noissa maissa oli koskaan levinnyt, mutta suurin syy siihen lopulta oli mm. uudet, monikansalliset ja arabiankieliset uutiskanavat kuten al-Jazeera, ei sosiaalinen media.</p><p>Kampanjointi on kuitenkin aina muuttunut median kehittyessä. Myös internet on tullut vaalikampanjointiin jäädäkseen ja se muuttaa vaalikampanjoita jo nyt.</p><p><strong>Televisio mullisti vaalimainonnan</strong></p><p>Vuoden 1952 USA:n presidentinvaaleissavaaleissa televisio edusti teknologisen kehityksen huippua. Dwight Eisenhowerin vaalikampanjassa esitettiin 40 mainosklippiä, joissa Eisenhower vastasi tavallisten amerikkalaisten kysymyksiin. Tavallisuus vetosi ja Eisenhower voitti vaalit.</p><p>8 vuotta myöhemmin oli ensimmäisen televisioidun vaaliväittelyn aika. Kennedy onnistui paitsi vastaehdokastaan paremmin televisiomainoksissaan, myös itse väittelyssä ja onnistui viemään melko varmana pidetyn voiton Nixonilta. Myöhemmin menestyneet kandidaatit ovat onnistuneesti käyttäneet televisiota myös mm. kilpailijan mustamaalaamiseen.</p><p>Televisio onkin koettu tehokkaaksi välineeksi vaalikampanjoinnissa. Siksi sen käyttöä on myös haluttu säädellä. Lähes kaikissa maissa televisioiduilla tenteillä on tärkeä osuus vaaleissa ja osa niitä on eri puoluejohtajien tai ehdokkaiden puheajan mittaaminen sekuntikelloilla. Joissain maissa tämä on jopa lainmukainen velvollisuus, jotta vaali varmasti pysyy tasapuolisena. Muualla median itsesääntely ja kilpailu takaa tasapuolisen puheajan. Suomessa tämän oireena on se, että suuri osa tentistä käytetään puheenvuorojen vaatimiseen: “Saanko minä nyt puhua?” Kuka valvoo sitä, kenen vuoro on puhua internetissä?</p><blockquote>Televisio on media, jossa massat katsovat samaa ohjelmaa. Internet taas on media, jossa massat jakaantuvat tuhansien ja tuhansien sisältöjen pariin.</blockquote><p>Esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa vaalikampanjointi muuten on melko vapaata Eurooppaan verrattuna, laki vaatii poliittisten mainosten näyttämisestä solmittujen television mainossopimusten julkaisemista osana kampanjoinnin avoimuutta. Esimerkiksi Japanissa taas ehdokkaat eivät saa mainostaa televisiossa lainkaan.</p><p>Televisiomainoksen paras puoli on sen laaja näkyvyys. Kun Truman ennen Eisenhoweria ylpeili kätelleensä kampanjassaan puoli miljoonaa äänestäjää, Eisenhower katsoi kymmeniä miljoonia amerikkalaisia silmiin television välityksellä.</p><p>Laaja näkyvyys on myös television ongelma. Katselun fragmentoituessa se menettää<a href="http://www.nielsen.com/us/en/insights/reports/2017/the-nielsen-total-audience-report-q4-2016.html"> katseluosuuttaan erityisesti nuoremmissa sukupolvissa</a> noin viikkotunnin vuodessa. Tätä vauhtia siis joskus 2030-luvulla nuorimmat ikäluokat eivät katso televisiota Yhdysvalloissa enää ollenkaan.</p><p>Internetin käyttö sen sijaan kasvaa. Yhdysvaltalaisnuoret käyttävät jo yli <a href="http://variety.com/2016/digital/news/millennial-gen-z-youtube-netflix-video-social-tv-study-1201740829/">kaksi kertaa enemmän</a> aikaa internetissä kuin television parissa. Internetissä pieniäkin yleisöjä on mahdollista palvella kannattavasti. Kärjistettynä televisio on media, jossa massat katsovat samaa ohjelmaa. Internet taas on media, jossa massat jakaantuvat tuhansien ja tuhansien sisältöjen pariin.</p><blockquote>Tappion kärsineen Clintonin nettikampanjasta harva muistaa mitään.</blockquote><p>Juuri televisiomainosten laaja näkyvyys takaa myös niiden yhteiskunnallisen kontrollin. Televisiomainos ei nimittäin ole välttämättä pelkkä mainos, osa sitä voi myös olla sen ympärille nouseva keskustelu. SAK:n j<a href="https://www.youtube.com/watch?v=gLx-xnBEswo">ulkaistessa 2007 eduskuntavaaleihin televisiomainoksen</a>, jossa Oiva Lohtander esitti työläisen työn hedelmillä porsastelevaa porvaria mainoksesta noussut kohu veti koko mainoksen pois. Propagandistista mainosta ei pidetty hyvän maun mukaisena ja kansalaiskeskustelu pakotti SAK:n luopumaan siitä.</p><p><strong>Mainostaminen internetissä</strong></p><p>Entäpä sitten internet? Niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin internet on kasvanut relevantiksi poliittisen kampanjoinnin areenaksi vajaat parikymmentä vuotta. Edellisissä kolmissa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa voidaan perustellusti väittää nimenomaan internetillä olleen merkittävää roolia. Edellisistä vaaleista mieleen jäänee Trumpin Twitter-tili ja Sandersin mikrolahjoituksiin perustunut kampanja. Ehkä kuvaavaa on myös se, että tappion kärsineen Clintonin nettikampanjasta harva muistaa mitään.</p><p>Mistään yksittäisistä vaaleista ei kuitenkaan tullut “internet-vaaleja”, eikä internet mullistanut vaalikampanjointia yhdessä yössä. Sen sijaan vaali toistensa jälkeen yhä useamman läpipäässeen kampanjassa internetiä hyödynnettiin siten, että 2017 enää harva ehdokas voi luottaa pärjäävänsä ilman minkäänlaista digitaalista kampanjointia.</p><p>Tekstin alussa mainitsin Cambridge Analytican. Kyseessä on siis yritys, joka pyrkii rakentamaan käyttäjäprofiileja internet-käyttäjistä siten, että mainostaja voi kohdentaa viestin esimerkiksi työttömälle Texasin maaseudulla asuvalle nuorelle miehelle, joka on tavannut äänestää republikaaneja ja joka suhtautuu aborttiin kielteisesti. Se, miten hyvin nimenomaan tämän yrityksen teknologia nyt toimii on toissijaista. Kaikissa suurissa mainosverkoissa on joka tapauksessa mahdollista räätälöidä mainontaa yksilöllisesti.</p><p>Oli siis Cambridge Analytican käytössä oleva tietokanta sitten erinomainen tai ei, se on vasta ensimmäisiä versioita tällaisesta tietokannasta. Miten hyvää teknologia tässä suhteessa on 20 vuoden päästä?</p><p>Internetiä Euroopassa käyttää jo useampi kuin televisiota. Internet-mainonnan sääntely on kuitenkin televisiota huomattavasti harvinaisempaa.<a href="http://timesofindia.indiatimes.com/elections/assembly-elections/uttarakhand/news/ec-issues-guidelines-for-social-media-use-by-candidates-parties/articleshow/56572886.cms"> Intiassa</a> sääntely on melko yksityiskohtaista ja siinä on huomioitu joitain internetin erityisominaisuuksia, mutta Euroopassa ja Yhdysvalloissa vaalimainontaan kohdistuva sääntely on pääasiassa vanhaa eikä erottele digitaalista mainontaa mitenkään.</p><p>Internet-mainonnalla on yksi ominaisuus, jota millään aiemmalla medialla ei ole ollut. Tarkan kohdentamisen ansiosta on mahdollista tehdä laajojakin mainoskampanjoita, jotka näkyvät vain halutuille kohderyhmille. Mainos, joka tulee Kuopion 30-vuotiailta perheellisiltä miehiltä jo korvista voi olla täysin tuntematon kaikille muille.</p><p>Mitä paremmaksi Cambridge Analytican kaltaiset yritykset profiloinnissaan tulevat, sitä erilaisempia viestejä eri kohderyhmille voi turvallisesti lähettää ilman, että</p><p><strong>Ehdotus</strong></p><p>Vaalit eivät ole oikea paikka rajoittaa informaation leviämistä, mutta demokratian toteutumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että vaaleissa käytetyt argumentit ja teemat ovat julkisia ja yhteiskunnallisen kontrollin piirissä.</p><p>Jos jo nyt kansalaiset kokevat suurta eroa vaalilupausten ja toteutuneen politiikan välillä, miten käykään, jos puolueet mainostavat turvallisuushakuisille itähelsinkiläisille kovemmalla maahanmuuttopolitiikalla ja kalliolaisille opiskelijoille avoimia rajoja?</p><p>Siksi ehdotan, että puolueiden ja ehdokkaiden tulee julkistaa kaikki verkkomainonnassa käyttämänsä mainosversiot. Tämän tekninen toteuttaminen on helppoa, koska kaikki suuret mainosverkostot tarjoavat datan taulukkolaskentamuotoisen viennin. Esimerkiksi viikottain kampanjan edetessä verkkosivuilla julkaistu taulukkolaskentatiedosto on riittävä data. Kohdistamisdataa, kontaktimääriä tai hintoja ei tietenkään tarvitsisi julkaista.</p><p>Median kontrolli huolehtii siitä, että puolueiden käyttämät mainokset pysyvät hyvän maun rajoissa. Perinteisessä mediassa kontrolli jo toimii. Kun Vantaan Sanomat julkaisi 2015 vaaleissa perussuomalaisen Jari Leinon<a href="http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/279258-muutos2011-ehdokkaan-vaalimainoksen-julkaisu-oli-virhe"> hyvän maun vastaisen mainoksen</a>, se joutui pahoittelemaan syntynyttä kohua. Vaikka mainos julkaistiin, noussut keskustelu varmasti jälleen tarkensi muidenkin medioiden seulaa vaalimainonnan julkaisussa.</p><p>Facebook tai Google ei poistaisi Leinon mainosta eikä vaivautuisi sitä edes pahoittelemaan. Mainostiko Leino samalla mainoksella verkossa? Sitä me emme tiedä, ellei vaalimainonnan avoimuutta lisätä.</p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=b9ba79abb2ad" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Hyvää Mikkelinpäivää!]]></title>
            <link>https://medium.com/@ottomatias/hyv%C3%A4%C3%A4-mikkelinp%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4-1bbdbb47d7f4?source=rss-47c7d0b52b06------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/1bbdbb47d7f4</guid>
            <category><![CDATA[twitter]]></category>
            <category><![CDATA[mikkeli]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Ottomatias Peura]]></dc:creator>
            <pubDate>Mon, 05 Oct 2015 09:29:00 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2015-10-05T09:46:14.181Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<p>Tänään juhlistamme hienointa päivää koko vuonna – Mikkelinpäivää. Mikkelinpäivän kunniaksi keräsin Twitteristä Twitterin suosituimman ja seksikkäimmän twiittaajan parhaimmistoa aiheesta “Mikkeli”. Mainittakoon, että @mikkelink (Eli Mikkelin Kaupunki) ei vieläkään ymmärrä seurata tätä mielipidejohtajaa ja -vaikuttajaa. Ehditte vielä korjata ja anteeksipyyntönä hyväksytään pari retweettausta satunnaisille twiiteilleni!</p><h3>Ottomatias Peura on Twitter</h3><p>Mikkelin kaupunki hakee tarkastusesimies-nimikkeellä henkilöä, jonka vastuualueella on autojen joutokäynnin valvonta. http://www.kuntarekry.fi/AvoimetTyopaikat/Sivut/Jobs.aspx?JobId=88772&amp;JobLanguage=fi_FI ...</p><h3>Ottomatias Peura on Twitter</h3><p>mikkeli vois hyvin saada joka kuudennen ministeripaikan. #helsinki taitaa jäädä kokonaan ilman? #vaalit2015</p><h3>Ottomatias Peura on Twitter</h3><p>Kommentteja keskusteluketjuun: &quot;Kannatatko pakolaisten vastaanottokeskusta Mikkeliin&quot; #mikkeli pic.twitter.com/BhLgH8xMBL</p><h3>Ottomatias Peura on Twitter</h3><p>Pyydä Keskusbaarissa söpö synttäridrinkki, jossa sateenvarjo. Tää on mitä saat. #mikkeli pic.twitter.com/52vScGgIEE</p><h3>Ottomatias Peura on Twitter</h3><p>Tykkään siitä ku telkkarissa haastatellaan mikkeliläisiä vanhoja pariskuntia. Saisivat sanoo vaan miä. #vaalit2015 #mikkeli</p><h3>Ottomatias Peura on Twitter</h3><p>Mikkelin kaupunki siirtyi epätoivoisiin tekoihin pyrkimyksessään pysäyttää kaupungin tyhjeneminen asukkaista http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/jurassic-rockin-leirintaalueelle-kenkaveroon-tulee-nakuranta-291447 ... #mikkeli</p><h3>Ottomatias Peura on Twitter</h3><p>Olli Rehn ei oo helsinkiläinen. Olli on mikkeliläinen ja siis hallituksen toinen mikkeliläisministeri. #mikkeli pic.twitter.com/hTAg0bqsWT</p><h3>Ottomatias Peura on Twitter</h3><p>Mikkelissä trendit tulee sillä tavalla myöhässä, et täältä saa yhä laskiaispullaa. Mikä on erinomaista. #mikkeli</p><h3>Ottomatias Peura on Twitter</h3><p>50.000 pakolaista vaarantaa suomalaisuuden? Jos 50.000 työtöntä, kouluttamatonta ihmistä vois tehdä muutoksen, #Mikkeli olis jo tehnyt sen.</p><p>Loppuun vielä sitten tiivistys:</p><h3>Ottomatias Peura on Twitter</h3><p>@1kattis @kolinalta Mikkeli on paras!</p><p>Tervetuloa Mikkeliin!</p><p>Ps. Olen Visit Mikkelin käytettävissä kaikissa matkailuun liittyvissä brändäyssuunnitelmissa. Yhteystietoina Keskusbaarin leikkauspöytä. Ilmeisesti myös Mikkelinpäivä oli oikeasti eilen, mutta itse suhtaudun Mikkelinpäivään enemmänkin Mikkelinkuukauden ensimmäisenä päivänä. Lisää ideoitani Mikkelin nostamiseksi Euroopan teknologiakeskukseksi ja kulttuuripääkaupungiksi voit lukea <a href="http://twitter.com/ottomatias">täällä</a>.</p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=1bbdbb47d7f4" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
    </channel>
</rss>