<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" version="2.0" xmlns:cc="http://cyber.law.harvard.edu/rss/creativeCommonsRssModule.html">
    <channel>
        <title><![CDATA[Stories by Riina Niemi (nee Pulkkinen) on Medium]]></title>
        <description><![CDATA[Stories by Riina Niemi (nee Pulkkinen) on Medium]]></description>
        <link>https://medium.com/@riinaniemi?source=rss-f32761bfd095------2</link>
        <image>
            <url>https://cdn-images-1.medium.com/fit/c/150/150/1*AA6GgxMGZUGTHEh3A5lJyw.jpeg</url>
            <title>Stories by Riina Niemi (nee Pulkkinen) on Medium</title>
            <link>https://medium.com/@riinaniemi?source=rss-f32761bfd095------2</link>
        </image>
        <generator>Medium</generator>
        <lastBuildDate>Thu, 19 Nov 2026 09:22:05 GMT</lastBuildDate>
        <atom:link href="https://medium.com/@riinaniemi/feed" rel="self" type="application/rss+xml"/>
        <webMaster><![CDATA[yourfriends@medium.com]]></webMaster>
        <atom:link href="http://medium.superfeedr.com/" rel="hub"/>
        <item>
            <title><![CDATA[Fiiliksiä TIN:n sihteeristön aihioista]]></title>
            <link>https://riinaniemi.medium.com/fiiliksi%C3%A4-tin-n-sihteerist%C3%B6n-aihioista-5592b6cd4f69?source=rss-f32761bfd095------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/5592b6cd4f69</guid>
            <category><![CDATA[innovaatiopolitiikka]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Riina Niemi (nee Pulkkinen)]]></dc:creator>
            <pubDate>Mon, 03 Mar 2025 14:25:32 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2025-03-03T14:25:32.549Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<h4>Tutkimus- ja innovaationeuvoston sihteeristö julkaisi strategisten valintojen aihiot. Pitäydyn lausumasta, vaan jaan omat pohdintani aihioista ja keskustelusta niiden ympärillä.</h4><h4>1. Aihiot eivät ole vielä niin ohjaavia, kuin ne voisivat olla.</h4><p>Suurimmat varaukset liittyivät aihioiden tarkempaan määrittelyyn. Teemat itsessään läpäisivät seulan vaivatta, mutta useampi keskustelija muistutti pirun asuvat yksityiskohdissa.</p><p>Jos (ja kun) aihioiden tarkoitus on suunnata innovaatiotoiminnan lisäpanostuksia, suuntaaminen edellyttää tietynlaatuisia muotoiluja. Rohkeus, inspiroivuus on yhtä. Toista on selkeä suunta, jota voidaan seurata. Kolmatta on vaikkapa aikaan sidottu tavoite.</p><p>En tiedä, onko määrällistämiseen halua tai uskallusta, mutta ainakin se olisi kiinnostavaa.</p><p>Parlamentaarisen TKI-seurantaryhmän jäsen Saara Hyrkkö korosti tarkempia muotoiluja. Niille olisikin varmasti käyttöä vaikkapa erilaisten ohjelmien ja rahoitushakujen muotoiluissa. Teknologiateollisuuden edustaja Ville Voipio sanoitti vielä uupuvaa sanoitusta hieman eri sanoin: näiden otsikoiden alle saadaan vielä lähestulkoon mitä tahansa, kun se tyylikkäästi kehystetään.</p><p>Ajattelen kuitenkin, että juuri tässä vaiheessa aihioiden avaaminen oli viisasta.</p><h4>2. Yhteistyö on innovaatiotoiminnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.</h4><p>Edellisessä duunissa tein yhtä projektia, joka liittyi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Sen alan tekijöiden suusta kuului usein ilmaus kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Mutta tyypillisesti keskustelu karttoi heikoimmassa asemassa olevien tarkempaa määrittelyä. Tai edes määrällistämistä. Varmaan siksi, että se on turkasen vaikeaa.</p><p>Väitän, että yhteistyö on innovaatiotoiminnan heikoimmassa asemassa olevat. Monesti kyse on yritysten ja korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä. Mutta ei aina. Usein kyse on ylipäätään yhteistyöstä ja ihan syystä moni kuuluttikin yhteistyön perään. Se on myös asia, johon julkista rahaa on perusteltua käyttää.</p><p>Onhan ekosysteemisopimustenkin taustalla yhteistyön perustan rakentaminen. Mutta jos puhumme yleisesti yhteistyöstä, tai edes korkeakoulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä, emme puhu vielä oikein mistään. Puhuttaisiinko vaikka yhteistyöstä nuorten, innovaatioon perustuvien yritysten ja kaupunkien välisestä yhteistyöstä innovatiivisten ratkaisujen hankkimiseksi. Tai kasvuhaluisten pk-yritysten ja ammattikorkeakoulun välisestä yhteistyöstä pätevien ihmisten löytämiseksi.</p><p>Tämä ei siis ole kritiikkiä yhteistyön tekemiselle, vaan sille, miten puhumme yhteistyöstä. Ja äh, miten itsekin puhun.</p><p>Omalla planeetallani olen myös vähän väsynyt siihen keskusteluun, että EAKR on vaikea väline yritysyhteistyöhön. Joo on. Mutta. Olisiko mitenkään mahdollista tulkita ja haastaa näitä instrumentteja ja niiden hyödyntäjiä löytämään parempia tapoja tehdä yhdessä ja jakaa innovaatiotoiminnan riskiä.</p><h4>3. On viisasta valita ilmiöitä, haasteita tai miksi niitä nyt haluaakaan kutsua.</h4><p>Jos minun olisi poimittava aihioiden julkistuksen yhteydessä käydystä keskustelusta toinen keskeinen viesti, sanoisin sen olevan toimialariippumattomuus. Aihiot eivät kiinnity sektoreihin, toimialoihin tai yksittäisiin teknologioihin. Eikä tarvitse vetää kieppejä tai hätäjarrusta, vaikka omaa alaa tai alueellisia vahvuuksia ei mainita eksplisiittisesti jossain kohdassa.</p><p>Tilaisuudesta ei jäänyt kilpalaulannan olo. Sitä enemmän jäi tunne, että olemme yhdessä kohdistamassa katsettamme ja toimintatarmoamme näihin teemoihin. Se lienee hyvä asia ja herätti minussa ripauksen toiveikkuutta.</p><p>Ja se on jo aika paljon se.</p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/0*oDQcFLL8WPpTIQcP" /><figcaption>Photo by <a href="https://unsplash.com/@jontyson?utm_source=medium&amp;utm_medium=referral">Jon Tyson</a> on <a href="https://unsplash.com/?utm_source=medium&amp;utm_medium=referral">Unsplash</a></figcaption></figure><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=5592b6cd4f69" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Missiopesukoneet jauhaa ja kaupungit putoaa kartalta-kö?]]></title>
            <link>https://riinaniemi.medium.com/missiopesukoneet-jauhaa-ja-kaupungit-putoaa-kartalta-k%C3%B6-78f978b61acd?source=rss-f32761bfd095------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/78f978b61acd</guid>
            <category><![CDATA[innovaatiopolitiikka]]></category>
            <category><![CDATA[kaupunki]]></category>
            <category><![CDATA[missiolähtöisyys]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Riina Niemi (nee Pulkkinen)]]></dc:creator>
            <pubDate>Tue, 17 Sep 2024 04:54:41 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2024-09-17T04:54:41.444Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<h4>Pari nostoa tuoreesta pohjoismaisen missiolähtöisen innovaatiopolitiikan tilaa katsastavasta rapparista.</h4><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/0*XmqxHA0a3gG27WuC" /><figcaption>Photo by <a href="https://unsplash.com/@heller_mario?utm_source=medium&amp;utm_medium=referral">Mario Heller</a> on <a href="https://unsplash.com/?utm_source=medium&amp;utm_medium=referral">Unsplash</a></figcaption></figure><p>Missiot tulivat innovaatiopolitiikan kahvipöytäkeskusteluihin jokunen vuosi sitten ja aina silloin tällöin joku rikkoo jäätä juttelemalla lämpimiä missiolähtöisyydestä. Tai transformatiivisesta innovaatiopolitiikasta. Sinnikkäimmät koittavat suomentaa käsitteitä ja saattavat puhua haastelähtöisestä innovaatiopolitiikasta. Omalla käsitekartallani edellä mainitsemani termit löytyvät samasta ilmansuunnasta.</p><p>Tulkintani mukaan Suomessa missioista ja missiolähtöisyydestä innovaatiopolitiikan välineinä puhutaan kuitenkin aika vähän. Tai ainakin aika vähän puhutaan siitä, miten missiolähtöisyys toteutuu Suomessa käytännössä.<a href="#_ftn1">[1]</a></p><p>No. Tätä keskustelua tuli luvun verran lisää, kun <a href="https://pub.nordregio.org/r-2024-17-making-innovation-mission/iii-finland-mission-oriented-innovation-policy-.html">Nordic Innovation julkaisi raportin missiolähtöisyyden toteutumisesta pohjoismaissa.</a> Katsauksen Suomen toteutukseen on kirjoittanut Markku Sotarauta.</p><p>Jos et jaksa lukea rapparia, niin täältä kaupunkivetoisen innovaatiotoiminnan näkökulmasta muutama kiinnostava poiminta Suomen osiosta:</p><h3><strong>Muuttuvatko käytännöt, vai pyöritämmekö missiopesukonetta?</strong></h3><p>Suomessa ei ole erityistä missiorakennetta, vaan missiot on otettu käyttöön osana muita innovaatiotyön rakenteita.</p><p>Tällaisessa toteutustavassa on huolehdittava, että käytännöt seuraavat perässä. Varo siis lipsahtamasta missiopesun puolelle. Ville Takala on muuten perannut haastelähtöisyyden käytäntöjä varsin huolellisesti esimerkiksi täällä. <a href="https://www.sitra.fi/app/uploads/2023/01/sitra-haastelahtoisen-innovaatiopolitiikan-kaytannot.pdf">https://www.sitra.fi/app/uploads/2023/01/sitra-haastelahtoisen-innovaatiopolitiikan-kaytannot.pdf</a></p><p>Jostain on kuitenkin aloitettava, kun innovaatiotoiminnassa käännetään kurssia missiolähtöisyyden puolelle. Usein hommat alkavat haasteen määrittelystä. Mutta myös haasteen toimeenpanon, rahoittamisen ja toimien arvioinnin käytäntöjen olisi hyvä peilata uutta haastelähtöistä tapaa.</p><p>Mielestäni yksi esimerkki tästä on Pirkanmaan maakuntaohjelma, jossa ohjelman tavoitteet on kirjattu missioiksi. Pidin, ja taidanpa pitää edelleen, varsin kiinnostavana avauksena. Valitettavasti missiolähtöisyys ei näy toteutustavoissa.</p><p>Rapparissa Sotarauta puhuu policy cloudista. Siitä, että käytämme termejä transformatiivinen, missiolähtöinen ja haastelähtöinen innovaatiotoiminta vähintäänkin pikkuisen ristikkäin. Arvaukseni on, että käsitetuska on tutkimuksen suunnalla kivuliaampi kuin innovaatiotyyppien arjessa. Mutta käsitteiden tarkentaminen pitää missiopesun loitolla ja sitäkin keskustelua tarvitaan.</p><h3><strong>On mahdollista nähdä ekosysteemisopimukset osana missiolähtöistä innovaatiopolitiikkaa.</strong></h3><p>Ja on mahdollista laskea ne sen ulkopuolelle.</p><p>Suomen katsauksessa ekosysteemisopimukset olivat osa missiolähtöistä innovaatiopolitiikkaa. Mä en ole aivan varma tästä valinnasta. Erityisesti, jos otetaan edellinen pointti tosissaan.</p><p>Ehkä kyllä, koska</p><ul><li>kestävyystavoitteet ovat osa kaupunkien tavoitteiden asetantaa</li><li>muutama (tai varman tiedon mukaan ainakin yksi) kaupungeista toteuttaa haastelähtöisyyttä sopimuksen puitteissa</li><li>kaupungit ovat toimeenpanossa huomioineet myös hankkeiden välisen toiminnan ja koordinoitumisen yhteisiä tavoitteita kohti</li><li>rahoittamisen käytäntö eroaa pikkuisen ns. normaalista EU-ohjelmakauden rahoittamisesta</li></ul><p>Ehkä ei, koska</p><ul><li>työ ei varsinaisesti lähde haasteista, vaan kaupungin vahvuuksista ja tavoitteista elinkeinoelämän kehittämiselle</li><li>sopimusten tavoitteissa näkyy vahvasti vauhti (kuten kasvavat yritykset, liikevaihdot ja työntekijämäärät) mutta ei aivan yhtä vahvasti suunta</li><li>en ainakaan itse tunnista vahvaa kaupungista toiseen jatkuvaa toisteisuutta siinä, miten erilaisia toimia koordinoidaan ekosysteemisopimuksen tavoitteiden eteen</li></ul><p><strong>3.</strong> <strong>Kaupunkien paikka on kartalla, mutta missä se on innovaatiojärjestelmässä?</strong></p><p>Tämä aihe on mulle rakas.</p><p>Euroopan unionin bruttokansantuotteesta noin 85% syntyy kaupungeissa. Suomalaisista kaupungeista 16 Innokaupungissa elää rahtusen yli puolet suomalaisista. Kaikki Suomen yliopistot on näissä kaupungeissa ja taitaa yllä yhtä lukuunottamatta myös kaikki ammattikorkeakoulut. En oo tätä tsekannut, mutta voisin kuvitella, että siitä 4% TKI-rahoituksen tavoitteesta melkein valuu kaupunkeihin. On ihan kiistatonta, että innovaatiotoiminnan kannalta kaupungit on elintärkeitä. Mutta. Kaupungit pakenevat kartalta, kun mallataan suomalaista innovaatiojärjestelmää.</p><p>Nordic Innovationin rapparissa Sotarauta kuvasi suomalaista innovaatiojärjestelmää näin.</p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*9l_dAGeNsBVcU8i0GxTP_A.jpeg" /><figcaption><strong>A simplified illustration of the main public innovation policy set-up in Finland (note that the figure is structural and does not inform funding streams). Source: Sotarauta, based on OECD, 2017.</strong></figcaption></figure><p>Kuvassa ei ole kaupunkeja. Enkä mä osaa sanoa, kuuluuko niiden olla. Mutta kuva kertoo hauskasti siitä, miten hankala kaupunkeja on laittaa innovaatiotyön kartalle.</p><p>Rapparissa Sotarauta toteaakin, ettei alueilla tai kaupungeilla ei ole ollut roolia innovaatiopolitiikassa 2000-luvun alussa. Kiinnostava on nähdä, miten tämä kehitys kehittyy.</p><h4><strong>Bonushuomio: Sitra on taas kartalla.</strong></h4><p>Omasta taustasta katsottuna ”jänskä” yksityiskohta on, että kuvassa on Sitra. Joka vastikään päivitti strategiaansa ja ylipäätään asemoi itsensä innovaatiotoimijaksi. Sitä edeltävinä vuosina Sitra ei oikein tunnustautunut innovaatiotoimijaksi tai nähnyt itseään innovaatiotoiminnan kentällä. Vaikka se siellä saattoi reaalisesti ollakin.</p><p><a href="#_ftnref1">[1]</a> Mainiota kuitenkin, että toimijat kuten Demos Hki tai Ville Takala et al. aihetta käsittelevät!</p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=78f978b61acd" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[5 huomiota aluekehittämisen toimintamallin arvioinnista]]></title>
            <link>https://riinaniemi.medium.com/5-huomiota-aluekehitt%C3%A4misen-toimintamallin-arvioinnista-a5f5b6bb4558?source=rss-f32761bfd095------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/a5f5b6bb4558</guid>
            <category><![CDATA[aluekehitys]]></category>
            <category><![CDATA[ekosysteemisopimus]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Riina Niemi (nee Pulkkinen)]]></dc:creator>
            <pubDate>Tue, 13 Aug 2024 08:31:03 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2024-08-13T08:31:03.402Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/0*GhnHuZCH6fv_I4jo" /><figcaption>Photo by <a href="https://unsplash.com/@okta?utm_source=medium&amp;utm_medium=referral">Tania Malréchauffé</a> on <a href="https://unsplash.com/?utm_source=medium&amp;utm_medium=referral">Unsplash</a></figcaption></figure><h4>Luin kesäkuussa julkaistun kansallisen aluekehittämisen toimintamallin arvioinnin. Poimin viisi juttua, joihin silmä tarkensi, kun raporttia luki ekosysteemisopimusten toteuttamisen lasit päässä.</h4><h4>Kaupungit suhtautuivat myönteisemmin sopimuksellisuuteen kuin valtion ja alueiden toimijat.</h4><p>Yleisesti ottaen arviointi toteaa sopimuksellisuuden olevan hyvä työkalu. Kyselyssä kaupunkien edustajat suhtautuivat siihen vielä positiivisemmin kuin alueiden ja valtion edustajat.</p><h4>Sopimusten vaikuttavuuden seurantaa, strategisuutta, arviointia ja mittarointia tarvitsee kehittää.</h4><p>Esimerkiksi tämä tarkoittaa sitä, että sopimukset olisivat joustavampia reagoimaan yhteiskunnan muutoksiin ja auttaisivat vastaamaan isoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin.</p><p>Strategisuuden kehittämisen pyrkimys on kiinnostava juuri siksi, että esimerkiksi ekosysteemisopimusten vaikuttavuuden “loppupäässä” arvioidaan muunmuassa niiden kykyä vastata kestävyyshaasteisiin.</p><h4>Sopimukset ovat työllistävä kokonaisuus.</h4><p>Aluekehittämisen toimintamallin arvioinnissa korostuvat paikalliset ja alueelliset tarpeet suhteessa ministeriön mahdollisuuksiin vastata niihin. Esimerkiksi vuorovaikutus ministeriön ja kaupunkien välillä on eittämättä hyvin erilaista kun puhutaan neljästä kahdeksaan MAL-sopimuksesta tai 16 ekosysteemisopimuksesta.</p><p>Ylipäätään, sopimisen ja toimeenpanon hallinnollinen taakka suhteessa sopimusten painoarvoon pitää olla kohdallaan. Tämä kävi ilmi jo aiemmassa Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164766/TEM_2023_14.pdf?sequence=1">sopimuksellisuuden arvioinnissa</a>.</p><h4>Alueiden välittävät viranomaiset kokivat oman roolinsa epäselväksi sopimuksellisuuden kehyksessä.</h4><p>Huomio koski sekä maakuntien liittoja että ELY-keskuksia.</p><p>Tämä on huomio oli sikäli yllättävä, että olen ajatellut maakuntien liittojen roolin ohjelmanmukaisuuden varmistajina olevan periaatteessa selvä. <em>Samaan aikaan </em>ymmärrän, että käytännössä rajanveto ohjelmanmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden (jonka arviointi on siis kaupunkien tehtävä) välillä ei lähellekään aina ole kristallinkirkas.</p><p>ELY-keskusten rooli on minullekin epäselvä. Tilanne on mielestäni vähän kiusallinen, sillä ekosysteemisopimuksiin on kirjattu, että työtä voidaan rahoittaa myös ESR+ hyödyntäen. No, tapahtuuko tätä? Ei oikeastaan. Paitsi Oulussa.</p><h4>Paikallistaso suhtautuu kriittisesti valtion ja aluetason yhteistyön toimivuuteen</h4><p>Tähän liittyy luonnollisesti paljon myös ekosysteemisopimuksen ulkopuolisia asioita. Mutta jos nappaamme tuokiokuvia paikallisten ekosysteemikehittäjien arjesta, niin voin hyvin ymmärtää, mistä kriittiset näkemykset kumpuavat. Kun vaikkapa maakunnan liitto antaa jonkin ohjeen, joka onkin muuttunut tai ollut puutteellinen valtiolta tullessaan, niin se aiheuttaa merkittäviä haasteita kehittäjien työssä.</p><p>Tässä nämä. Mihinkä asioihin sinun silmäsi tarkensivat?</p><p><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165698/TEM_2024_23.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">Kansallisen aluekehittämisen toimintamallin arviointi</a></p><p><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164766/TEM_2023_14.pdf?sequence=1">Sopimuksellisuus alue- ja kaupunkikehittämisessä</a></p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=a5f5b6bb4558" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Kahdeksan kysymystä, jotka Turku herätti.]]></title>
            <link>https://riinaniemi.medium.com/kahdeksan-kysymyst%C3%A4-jotka-turku-her%C3%A4tti-6530b5803cde?source=rss-f32761bfd095------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/6530b5803cde</guid>
            <category><![CDATA[tki-tiekartta]]></category>
            <category><![CDATA[innokaupungit]]></category>
            <category><![CDATA[turku]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Riina Niemi (nee Pulkkinen)]]></dc:creator>
            <pubDate>Tue, 18 Jun 2024 10:41:05 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2024-06-18T10:41:05.066Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<h4><strong>Innokaupungit olivat viime viikolla yhteisen oppimisen ja Aurajoen äärellä Turussa.</strong></h4><p>Lue <a href="https://innokaupungit.fi/blogi-kahdeksan-kysymysta-jotka-turku-heratti/">blogiteksti Innokaupunkien sivuilta</a>.</p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*aN1RJWnp4DXD1QpEyE96pg.jpeg" /><figcaption>Kuva: Mikael Korhonen <a href="https://www.flickr.com/photos/wellmeri/26840727760/">Flickr</a></figcaption></figure><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=6530b5803cde" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Spatial dimensions of ecosystem agreements]]></title>
            <link>https://riinaniemi.medium.com/spatial-dimensions-of-ecosystem-agreements-636244515bcd?source=rss-f32761bfd095------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/636244515bcd</guid>
            <category><![CDATA[spatial]]></category>
            <category><![CDATA[innovation]]></category>
            <category><![CDATA[innocities]]></category>
            <category><![CDATA[innokaupungit]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Riina Niemi (nee Pulkkinen)]]></dc:creator>
            <pubDate>Fri, 10 May 2024 12:31:23 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2024-05-22T06:01:45.970Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*mXXLX3u69tCNwL2DU7ZjkA.jpeg" /><figcaption>Photo by <a href="https://unsplash.com/@heyitsnapo?utm_content=creditCopyText&amp;utm_medium=referral&amp;utm_source=unsplash">Jack Valley</a> on <a href="https://unsplash.com/photos/a-city-street-lined-with-tall-buildings-and-parked-cars-gMUha4g4kvI?utm_content=creditCopyText&amp;utm_medium=referral&amp;utm_source=unsplash">Unsplash</a></figcaption></figure><h4>I was asked whether Finnish Innocities have innovation districts. Since I hadn’t used the concept, I had to do some homework. I made a list of innovation districts, industrial parks, and other areas that provide a platform for innovation activities in <a href="https://innokaupungit.fi/en/cities/">Innocities</a>.</h4><p>The list below concerns innovation districts and spatial foundations for innovative activities. If there is one aspect of innovation in which cities definitely play a role, it is the spatial dimension of innovation!</p><p><em>IDs are portrayed as compact areas in urban environments that combine research and versatile businesses with housing, services and leisure. They are ‘geographic areas where leading-edge anchor institutions and companies cluster and connect with start-ups, business incubators and accelerators. They are also physically compact, transit-accessible and technically-wired and offer mixed-use housing, office and retail [… . IDs] are the manifestation of megatrends altering the location preferences of people and firms and, in the process, re-conceiving the very link between economy shaping, placemaking and social networking’. <br></em><a href="https://www.brookings.edu/wp-content/uploads/2016/07/innovationdistricts1.pdf"><em>(</em>Katz, B., and J. Wagner. 2014)</a>.</p><p>Here’s my quick draft of Innocities and the spatial dimensions of ecosystem agreements. Happy to hear your comments!</p><p><strong>Espoo</strong>. Kera has the potential to become an innovation district but is not one yet <a href="https://www.espoo.fi/en/developing-kera">https://www.espoo.fi/en/developing-kera</a></p><p><strong>Helsinki</strong>. There has been a project about innovation districts. Quite a broad definition, but one can identify several. <a href="https://fiksukaupunki.fi/en/frontpage/">https://fiksukaupunki.fi/en/frontpage/</a></p><p><strong>Joensuu.</strong></p><p><strong>Jyväskylä</strong>. Hippos, in planning stage <a href="https://elinkeinopalvelut.jyvaskyla.fi/en/verkostot/kaupunkikehitysalustat/hippos">https://elinkeinopalvelut.jyvaskyla.fi/en/verkostot/kaupunkikehitysalustat/hippos</a></p><p><strong>Kajaani</strong>. Renforsin Ranta business park. I wouldn’t call it an innovation district. <a href="https://www.renforsinranta.fi/en/">https://www.renforsinranta.fi/en/</a></p><p><strong>Kokkola</strong>. Kokkola Industrial Park, an industry area. <a href="https://www.kip.fi/en/frontpage.html">https://www.kip.fi/en/frontpage.html</a></p><p><strong>Kuopio </strong>Savilahti has the potential to become one, area is under construction <a href="https://savilahti.com/">https://savilahti.com/</a></p><p><strong>Lahti.</strong></p><p><strong>Lappeenranta.</strong> Mioni Industrial Park, an industry area <a href="https://www.mioni.fi/en/">https://www.mioni.fi/en/</a></p><p><strong>Mikkeli.</strong> EcoSairila, an industrial area <a href="https://ecosairila.fi/en/ecosairila-en/">https://ecosairila.fi/en/ecosairila-en/</a></p><p><strong>Oulu.</strong> Smart Campus Oulu and Wellbeing Campus in Kontinkangas. I wouldn’t necessarily call either an innovation district (e.g. no housing).</p><p><strong>Pori.</strong> Kupariteollisuuspuisto, industrial park <a href="https://www.kupariteollisuuspuisto.fi/en/">https://www.kupariteollisuuspuisto.fi/en/</a></p><p><strong>Rovaniemi</strong></p><p><strong>Seinäjoki</strong></p><p><strong>Tampere </strong>Hiedanranta, in construction. https://hiedanranta.fi/en/</p><p><strong>Turku.</strong> Turku Science Park area. <a href="https://www.turuntiedepuisto.fi/en">https://www.turuntiedepuisto.fi/en</a> <a href="https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09654313.2023.2216727">https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09654313.2023.2216727</a></p><p><strong>Vaasa. </strong>The port of Vaasa, is not an ID but a port with a climate neutrality goal <a href="https://www.vasek.fi/regional-development/sustainable-and-smart-port-of-the-future/">https://www.vasek.fi/regional-development/sustainable-and-smart-port-of-the-future/</a> . GigaVaasa, factory area. <a href="https://www.vaasa.fi/en/vaasa-region-for-businesses/invest-in-vaasa/gigavaasa/">https://www.vaasa.fi/en/vaasa-region-for-businesses/invest-in-vaasa/gigavaasa/</a></p><p><strong>Vantaa.</strong> Aviapolis <a href="https://www.vantaa.fi/en/regions-and-districts/aviapolis-major-region">https://www.vantaa.fi/en/regions-and-districts/aviapolis-major-region</a></p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=636244515bcd" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Varo vaikuttavuuervaaraa]]></title>
            <link>https://riinaniemi.medium.com/varo-vaikuttavuuervaaraa-e6b9a5837b5d?source=rss-f32761bfd095------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/e6b9a5837b5d</guid>
            <category><![CDATA[innokaupungit]]></category>
            <category><![CDATA[vaikuttavuus]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Riina Niemi (nee Pulkkinen)]]></dc:creator>
            <pubDate>Mon, 29 Apr 2024 10:03:32 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2024-08-20T06:49:42.158Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<h3>Älä tyydy vain livauttamaan vaikuttavuutta</h3><h4>Vaikuttavuus sujahtaa kehittämispuheeseen kuin varkain. Laiskasti käytettynä ei se kuitenkaan palvele oikein ketään.</h4><p>Me yhteiskunnan kehittämisen parissa operoivat tykkäämme puhua vaikuttavuudesta. Harmi vaan, että aika tai taustatiedot eivät usein riitä muuhun.</p><h4>Siinä se vaikuttavuus livahti taas</h4><p>Sanomme, että keskitymme vaikuttaviin kokonaisuuksiin tai rahoitamme vaikuttavia asioita. Etsimme toimenpiteitä, joilla pienellä panostuksella syntyy mahdollisimman vaikuttavia asioita.</p><p>Kielikoneen sanakirja.fi kääntää vaikuttavuuden <em>impressiveness. </em>Se on hauska sanavalinta. Ajoittain minusta tuntuu, että käytämme vaikuttavuus-sanaa, kun haluamme hurmata kuulijamme tai lukijamme. Tai väistää hankalan kysymyksen.</p><p>Koska vaikuttavuuspuheella on hyvä tarkoitus. Eikä hyviä aikomuksia ole tapana tuomita.</p><p>Vaikuttavuuspuheella koitamme tavallisesti tuoda esille, että tavoittelemme työllä yhteisesti tärkeitä asioita. Että koitamme jättää positiivisen jäljen muuallekin kuin organisaation pankkitilille.</p><p>Vaivihkaa vaikuttavuudesta puhumalla myös kerromme, että saavutukset, joista olemme ylpeitä, ovat monen onnistuneen työn summia. Ja vaikuttavuuspuhe muistuttaa, että pitkäjänteinen työ on usein se, josta saa isoimmat palkinnot.</p><p>Mutta.</p><p>Ei esimerkkejä vaikutuspoluista. Ei numeroita. Ei tarkempaa sanoitusta siitä, millaisia vaikutuksia oletamme syntyvän.</p><h4>Edes pikkuisen tarkemmin</h4><p>Olen saanut itseni kiinni siitä, että livautin vaikuttavuuspuhetta yleisellä tasolla. Varmaan koitin harhauttaa tai pelata aikaa.</p><p>Se oli kömpelö harhautus. Enkä usko, että se toimi, vaikka luulin siinä hetkessä niin.</p><p>Jos saat itsesi, tai jonkun muun, kiinni löysästä vaikuttavuuspuheesta, katso lempeästi ja kysy tarkentavia kysymyksiä.</p><p><em>Kertoisitko tarkemmin, millaista vaikuttavuutta tavoittelette?</em></p><p>Tai vielä konkreettisemmin. Koita muotoilla asia lauseeksi. <br><em>_____________ mukaan ______________ (mikä) on vaikuttava keino tehdä/saada aikaan _______________.</em></p><p>Aivan mainio esimerkki tästä löytyy sosiaalisten innovaatioiden puolelta:</p><blockquote>Itlan vuonna 2021 julkaiseman laajan vaikuttavuustutkimuksen mukaan Vamos on vaikuttava keino saada nuoret takaisin opinto- ja työpoluille.</blockquote><p>Vähän ärsyttäviä, aika vaikeita, mutta tarpeellisia kysymyksiä voivat olla myös:</p><p><em>Millaista polkua kulkemalla tavoittelemanne vaikuttavuus toteutuu?</em></p><p>Tai jos haluat hurmata keskustelukumppanisi vaikuttavuuden käsitteillä, voit kysyä,<em> mikä on teorianne muutoksesta?</em></p><h4>Vastauksen löytäminen edellyttää vaivannäköä ja aikaa</h4><p>Yksi syy, miksi vaikuttavuudesta puhuminen tuntuu sumutukselta, on se, että vastausta ei ole ehditty miettiä. Ei ole aina aivan selvää, millaista vaikuttavuutta tavoitellaan ja miten paljon.</p><p>Tai jos on ehditty miettiä, niin ei välttämättä ajatella asiasta ihan samalla tavalla. Jos käsillä on monen organisaation tai ihmisen yhteinen työ, käsitykset vaikuttavuudesta voivat olla tosi erilaisia. Innokaupunkien tapauksessa tyypillinen ristiveto on yritysten liiketoiminnan uudistumisen ja kestävien kaupunkien välillä.</p><p>Eivätkä ne sulje toisiaan pois. Mutta kukaan, kuka on pompotellut jalkapalloa tietää, että kaksi palloa on vaikeampi pitää ilmassa kuin yksi.</p><h4>Voisiko vaikutusten määrittely auttaa?</h4><p>Nolottavan yksinkertaisen, mutta itselleni ihan keskeisen oivalluksen vaikuttavuudesta olen saanut Saila Tykkyläisen ansiosta. Oivallukseni on seuraava: vaikuttavuus syntyy (tai on syntymättä) yhteiskunnan tasolla. Tekemisen tasolta (eli vaikkapa yksittäisen hankkeen tai organisaation toiminnassa) voidaan yltää vaikutuksiin tai muutoksiin.</p><p>Tilastoissa ja rekistereissä näkyvä vaikuttavuus syntyy muutosten päälle. Vaikuttavuus on kuvan sinisiä plussapalloja, joita syntyy, kun tehdään oikeita asioita oikein.</p><figure><img alt="Vaikuttavuutta kuvaavia sinisiä palloja tippuu tuotoksia ja vaikutuksia kuvaavien pallojen päälle" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/853/1*_JWtCYQswrdtEmgEMmzRUw.gif" /></figure><p>On aika helppoa sanoa, että työskentelemme kestävien kaupunkien eteen. Mutta tositarkoituksella käytäviin keskusteluihin pääsee, kun kertoo, miten kohderyhmämme työ tai arki helpottuu työmme ansiosta.</p><p>— — — — — — — — — — — — — -</p><p>Tekstiä muutettu 20.8.2024</p><p><em>Innokaupunkien tavoitteena on vauhdittaa elinkeinoelämän uudistumista ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa kaupungeissa. </em><a href="https://innokaupungit.fi/tietoa-meista/vaikuttavuus/"><em>Innokaupunkien vaikuttavuusmalli </em></a><em>on 16 kaupungin yhteinen malli ja yritys kuvata työn vaikuttavuuden logiikkaa.</em></p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=e6b9a5837b5d" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Eurovaalitärpit kestävään liikkumiseen]]></title>
            <link>https://riinaniemi.medium.com/eurovaalit%C3%A4rpit-kest%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-liikkumiseen-504d6e066342?source=rss-f32761bfd095------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/504d6e066342</guid>
            <category><![CDATA[kaupunki]]></category>
            <category><![CDATA[kestävä-liikkuminen]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Riina Niemi (nee Pulkkinen)]]></dc:creator>
            <pubDate>Mon, 25 Mar 2024 07:42:22 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2024-03-25T07:42:22.918Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*3aFM6DXGNZ2KUTKJ7fAlRA.jpeg" /><figcaption>Photo by <a href="https://unsplash.com/@nomadicjulien?utm_content=creditCopyText&amp;utm_medium=referral&amp;utm_source=unsplash">Nomadic Julien</a> on <a href="https://unsplash.com/photos/man-in-black-jacket-riding-bicycle-on-road-during-daytime-wxLBz2kzY9c?utm_content=creditCopyText&amp;utm_medium=referral&amp;utm_source=unsplash">Unsplash</a></figcaption></figure><p>Eurovaalit tullee. Jos et tiedä, mitä kysyisit ehdokkaaltasi, niin kysy vaikka näistä:</p><p>Kaupungit suosittelevat nopeiden junayhteyksien lisäämistä, päästöttömän liikenteen lisäämistä, yksityisautojen koon pienentämistä sekä datan hyödyntämistä tieliikenteen turvaamiseksi. Olispas se jotain, jos saisimme esimerkiksi vakuutusyhtiöiden dataa hyödynnettyä kaupunkien tieturvallisuuden parantamiseen!</p><p>Tässä kaikki kestävän liikkumisen suositukset, jotka Eurocities-verkosto on tehnyt tuleville EU-päättäjille: <a href="https://eurocities.eu/wp-content/uploads/2024/03/MOB-manifesto-FINAL.pdf">https://eurocities.eu/wp-content/uploads/2024/03/MOB-manifesto-FINAL.pdf</a></p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=504d6e066342" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[On aina parempi tietää]]></title>
            <link>https://riinaniemi.medium.com/on-aina-parempi-tiet%C3%A4%C3%A4-a02b338fdfd?source=rss-f32761bfd095------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/a02b338fdfd</guid>
            <category><![CDATA[innokaupungit]]></category>
            <category><![CDATA[palaute]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Riina Niemi (nee Pulkkinen)]]></dc:creator>
            <pubDate>Wed, 22 Mar 2023 14:01:07 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2023-03-22T14:02:03.616Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<h4>Aina ei oo hienointa kuulla, minkä kaiken olis voinut tehdä paremmin. Mutta on aina parempi tietää.</h4><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/0*T6F3HwD_wgkHbylJ" /><figcaption>Photo by <a href="https://unsplash.com/de/@icons8?utm_source=medium&amp;utm_medium=referral">Icons8 Team</a> on <a href="https://unsplash.com/?utm_source=medium&amp;utm_medium=referral">Unsplash</a></figcaption></figure><p>Me ollaan kerätty <a href="https://link.webropol.com/s/innokaupunkipalaute">palautetta</a> Pirkanmaan liiton koordinaation toiminnasta ja Innokaupunkien kokonaisuudesta. Vastauksia saisi olla enemmänkin. Oot oikea tyyppi vastaamaan, jos koet olleesi jotenkin mukana Innokaupunkien toiminnassa. Voit olla vaikkapa tehnyt AKKE-hanketta jossain kaupungissa, antanut rahoitusvinkkejä maakunnan liitosta tai koittanut selittää paikalliselle yritykselle, että mitä Innokaupungit koittaa saada aikaan.</p><p>Kolme kehittämiskohdetta palautekyselyn vastauksista toistaiseksi:</p><ol><li>On haastavaa viestiä omasta toiminnasta (kaupungin tai hankkeen) osana Innokaupunkien kokonaisuutta. Se kuitenkin olisi kovin hyödyllistä.</li><li>On vaikea hahmottaa, miten työ muissa kaupungeissa etenee ja siihen on vaikea kytkeytyä.</li><li>Muiden kaupunkien asiantuntemuksen hyödyntäminen on ollut helpompaa kuin Business Finlandin tai Keinon asiantuntijoiden.</li></ol><p>Mitä mieltä sä olet? Palautekysely on auki vielä tämän viikon perjantaihin, 24.3. Vastaajille ei ole palkintoja, vain nöyrää kiitollisuutta. Ja tietenkin syvällisempi analyysi vastauksista.</p><p><a href="https://link.webropol.com/s/innokaupunkipalaute">https://link.webropol.com/s/innokaupunkipalaute</a></p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=a02b338fdfd" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Riittääkö alustan tarjoajan rooli kaupungeille missiolähtöisessä innovaatiopolitiikassa?]]></title>
            <link>https://riinaniemi.medium.com/riitt%C3%A4%C3%A4k%C3%B6-alustan-tarjoajan-rooli-kaupungeille-missiol%C3%A4ht%C3%B6isess%C3%A4-innovaatiopolitiikassa-8790db638b56?source=rss-f32761bfd095------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/8790db638b56</guid>
            <category><![CDATA[ekosysteemi]]></category>
            <category><![CDATA[missiolähtöisyys]]></category>
            <category><![CDATA[innovaatiopolitiikka]]></category>
            <category><![CDATA[innokaupungit]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Riina Niemi (nee Pulkkinen)]]></dc:creator>
            <pubDate>Thu, 05 Jan 2023 12:32:56 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2023-01-09T12:48:36.825Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*sJQ2rdEU_OynoSrcJwFwzA.jpeg" /><figcaption>Photo by <a href="https://unsplash.com/@davisuko?utm_source=unsplash&amp;utm_medium=referral&amp;utm_content=creditCopyText">davisuko</a> on <a href="https://unsplash.com/photos/bc-borFvjT8?utm_source=unsplash&amp;utm_medium=referral&amp;utm_content=creditCopyText">Unsplash</a></figcaption></figure><h4>Kun ilmastonmuutos tai eriarvoisuus realisoituvat, p***a osuu tuulettimeen monesti ensimmäisenä kaupungeissa. Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien kanssa ei riitä, että vauhditamme innovaatioita — meidän pitää määrätietoisesti vaikuttaa myös kehityksen suuntaan.</h4><p>Kaupunkien rooli korostuu, kun ratkaistaan suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä. Näin toteavat myös t<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164501/TEM_2022_67.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">yö- ja elinkeinoministeriön viranhaltijat</a>, ja jatkavat muistuttamalla, miten kaupunkien on kunnianhimoisesti edistettävä innovaatioita ja otettava käyttöön uusia ratkaisuja. 21 suurimman kaupungin johtajat tiivistävät <a href="https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Hallitusohjelmatavoitteet-2023_C21_saavuttettava.pdf">hallitusohjelmatavoitteissaan</a>, että seuraavalla hallituskaudella on kaupunkien aika.</p><p><a href="https://www.innokaupungit.fi/">Innokaupungeissa</a> asuu joka toinen suomalainen. Ei siis ole ihan sama, millaisia ratkaisuja niissä tuotetaan ja millaista arkea niissä eletään.</p><p>Yhä useammin eriarvoisuuden tai ilmastonmuutokseen sopeutumisen kaltaiset suuret yhteiskunnalliset kysymykset muotoillaan haasteiksi tai missioiksi. Missioiden tarkoitusta on <a href="https://tietokayttoon.fi/-/suomen-missiolahtoisen-innovaatiopolitiikan-kulmakivet-fimo-">suunnata</a> tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Eli EU:n, YK:n ja valtioiden kaltaiset tahot asettavat missioita, jotta innovaatioita kehittävien yritysten ja instituutioiden rahalliset investoinnit, osaaminen ja aika suuntautuisi haasteiden ratkaisemiseen.</p><p>Esimerkiksi yksi EU:n missioista on</p><blockquote>Adaptation to Climate Change: support at least 150 European regions and communities to become climate resilient by 2030.</blockquote><p>Hollannissa asetettiin vuonna 2019 seuraava haaste:</p><blockquote>By 2040, all Dutch citizens will live at least five years longer in good health, while the health inequalities between the lowest and highest socio-economic groups will have decreased by 30%.</blockquote><p>Japanissa puolestaan käynnistettiin noin miljardin dollarin Moonshot-ohjelma, jonka yhtenä tavoitteena oli pelastaa maapallo ja sivilisaatiomme. Sen yksi alatavoitteista oli muotoiltu seuraavasti:</p><blockquote>Recovery for global environment and growth of civilization — 100% energy selfsufficiency with sustainable energy source (by 2060).</blockquote><p>Missiolähtöinen innovaatiopolitiikka onkin valtavirtaistumassa hyvää vauhtia. Siksi viime aikoina oon miettinyt, mikä on kaupunkien rooli missiolähtöisessä innovaatiopolitiikassa. Kun ylipäätään kaupungit näkyvät nykyisessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maisemassa monella eri tavalla.</p><p>Kaupungit ovat mahdollistajia ja alustan tarjoajia, toki myös käyttöönottajia ja soveltajia, toisinaan kumppaneita tai kehittäjiä itse. Varsin huomattava on yhteisöjen kokoajan rooli. Sitä pohdin erityisesti, missä määrin ne ovat haasteiden omistajia ja suuntaavat innovaatiotyötä.</p><h3>Missiolähtöinen innovaatiopolitiikka ei ole vielä tietojeni mukaan Fazer Cafén suosituimpien aiheiden listalla</h3><p>En tiedä, miten paljon kaupungeissa vielä puhutaan missioista tai missiolähtöisestä innovaatiopolitiikasta. Itse en ole kuullut sitä juurikaan käytettävän. Toki monessa kaupungissa viranhaltijat ovat asettaneet haasteita, kutsuneet toimijoita ratkomaan sitä ja kohdentaneet sitten resurssit vaikutuksiin. Niin tehdään esimerkiksi haastekilpailuissa (vrt. miljoonan euron <a href="https://energychallenge.hel.fi/">Helsinki Energy Challege</a>) tai vaikkapa <a href="https://www.hankintakeino.fi/fi/keinokkaat-hankintaesimerkit/sahkoistetty-joukkoliikenne-case-turun-kaupunkiliikenne-oy-ja-oy-turku-energia">taitavasti toteutetuissa julkisissa hankinnoissa</a>.</p><blockquote>Missiolähtöinen innovaatiopolitiikka on koordinoitu paketillinen politiikka- ja ohjauskeinoja, jotka on räätälöity erityisesti sitä varten, että tiede-, teknologia- ja innovaatiotoiminta saataisiin tietyssä aikaraamissa liikkeelle yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen.</blockquote><p>(Tuossa pikkuisen yksinkertaistin <a href="https://www.oecd-ilibrary.org/science-and-technology/the-design-and-implementation-of-mission-oriented-innovation-policies_3f6c76a4-en">OECD:n ja Larruen määritelmää</a>.)</p><p>Tunnustan pohtineeni missiolähtöisen innovaatiopolitiikan käsitteen mielekkyyttä kaupunkitasolla. Vähän oudolta tuntuu, kun kuvittelen kehittämisjohtajaa selittämässä kotikaupunkinsa kehitystoimintaa missiolähtöisenä innovaatiopolitiikkana paikallisille valtuutetuille. Jos innovaatiotoiminta ei tähänkään asti ole ollut kansaa liikuttava teema, niin missiolähtöisyyskään taida olla kaupungin keskustan Fazer Cafén tai edes valtuustosalin suosikkiaiheissa.</p><p>Keskustelu missiolähtöisen innovaatiopolitiikan ympärillä onkin usein kovin teoreettista. Tunnetusti hyvät teoriat selittävät, ennustavat ja ennen kaikkea ilahduttavat. Ei siinä mitään.</p><p>Samaan aikaan kun meillä on ekosysteemejä, verkostoja, tiekarttoja ja lukemattomia muita kehittämistyökaluja, miten missiolähtöisyys asettuu niiden kanssa rinnan juuri kaupungeissa. Jo nyt esimerkiksi kuusi suomalaista kaupunkia toteuttaa sadan hiilineutraalin ja älykkään eurooppalaisen kaupungin missiota. Mutta miten missioiden toteuttaminen eroaa muista kehittämisen käytännöistä?</p><p>Tätä ihmettelyäni pikkuisen siivitti, kun Ville Takala, Caroline Sundgren, Emma Nordbäck ja Martin Fougère julkaisivat viime vuoden päätteeksi <a href="https://www.sitra.fi/en/publications/the-practices-of-challenge-driven-innovation-challenge-design-implementation-evaluation-and-funding/">työpaperin</a> missiolähtöisen innovaatiopolitiikan käytännöistä. He selvittivät, millaiset keinot kuuluvat erityisesti missiolähtöisen TKI-toiminnan työkalupakkiin.</p><h3>Ovatko ekosysteemisopimukset missiolähtöistä innovaatiotoimintaa?</h3><p>Tietenkään otsikkoon ei ole <em>kyllä</em> tai <em>ei</em> vastausta. Nykyisellään missiolähtöisyys ei ehkä toteudu. Kiinnostava kysymys onkin, voisiko pari napsua missiolähtöisyyttä tuoda jotain hyödyllistä paikallistasoiseen innovaatiopolitiikkaan. Siis jotain muutakin kuin hienon käsitteen innovaatiojargonin ehtymättömään virtaan.</p><p>Ekosysteemisopimukset ovat lähtökohdiltaan samankaltaiset kuin perinteisten tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan viitekehykset. Ne aloittavat listaamalla olemassaolevat vahvuudet, joiden varaan kehitystyötä tulee rakentaa. Olen ymmärtänyt, että kaupunkinen vahvuuksien ja resurssien tunnistaminen on tärkeä ja olennainen osana ekosysteemisopimuksia.</p><p>Missiolähtöisyys aloittaa määrittelemällä ongelmat, jotka pitää ratkaista. Tämä asettaa innovaatiopolitiikkaa ohjaaville toimijoille vaatimuksen muotoilla konkreettisia ja merkityksellisiä tavoitteita. Lisäksi niiden pitää saada liikkeelle erilaisia sidosryhmiä ja tekijöitä, jotka kykenevät luomaan ratkaisuja.</p><p>Ehkä voidaankin ajatella, että ekosysteemien rakentaminen on yksi tapa toteuttaa missiolähtöistä innovaatiopolitiikkaa. Onnistuessaan se saa liikkeelle ja tuo yhteen erilaisia toimijoita, joilla on yhteinen tarkoitus.</p><p>Näin kun miettii, niin ekosysteemeihin liittyy samanlainen haaste kuin missiolähtöisyyteenkin: ohjaavatko ne meitä toimimaan uusin tavoin, vai onko kehittämistyö vaan sama tavara eri paketissa. Toisin sanoen ilmassa leijuisi väkevä missiopesuaineen tuoksu.</p><h3>Miten ekosysteemisopimusten toteuttamista voisi käytännössä muuttaa, jos haluaisi hyödyntää missiolähtöisyyttä?</h3><p>Takalan ja kumppaneiden työpaperin julkaisutilaisuus oli ennen kaikkea keskustelua. Juttelimme periaatteista. Ideoista tai periaatteista, jotka kuuluvat olennaisesti missiolähtöisyyteen.</p><p>Listani ei ole tyhjentävä. Nämä ovat pohdintojani keskustelun pohjalta ja ehkä nostavat esiin muutamia missiolähtöisen innovaatiotoiminnan periaatteita:</p><h4>Missiot on pakko ratkaista</h4><p>Missiot sisältävät selkeän tavoitteen, joka halutaan ratkaista. Ehkä kuuluisin missio on Kennedyn lanseeraama <em>man on the moon</em>. Tiivistetysti se kuului niin, että Yhdysvaltain tavoitteena on saada ihminen kuuhun ja tuoda hänet takaisin ennen tämän vuosikymmenen päättymistä.</p><p>Ekosysteemisopimusten tavoitteena on vetovoimaiset ja kasvua luovat innovaatioympäristöt vuoteen 2030 mennessä. Se ei ole lainkaan huono pyrkimys. Missioksi siitä ei taida vielä olla. Vai osaisitko sanoa, milloin ollaan ensimmäisen kerran ylitetty maaliviiva?</p><h4>Missioiden synnyttäminen edellyttää vahvaa johtajuutta</h4><p>Asiat eivät vain missioidu. Missiot eivät pulpahda mistään. Ongelmien määrittely ja rajaaminen vaativat aikaa, johtajuutta ja vahvaa vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa. Mission muotoilu edellyttää myös kykyä tunnistaa vahvuuksia, joiden varaan voidaan rakentaa.</p><p>Ajattelen niin, että ekosysteemisopimuksissa maaperää missioille voisi löytyä kahdesta suunnasta. Yhtäältä kaupunkeja yhdistävinä tavoitteina. Tämä on ymmärrettävästi vaihtoehdoista vaikeampi. Toisaalta kaupungit voivat tunnistaa juuri niiden alueella puhuttelevia ja ajankohtaisia haasteita. Silloin haasteet voisivat olla käytettävissä esimerkiksi rahoitusta tarjottaessa. Väitän, että jopa elastisuudestaan tunnettu EAKR-rahoitus voisi olla taivutettavissa haasteiksi. Hakukuulutuksen tekstiä kun ei kukaan kokonaisuudessaan sanele.</p><h4>Missiot tuovat selviytymisen kasvun rinnalle</h4><p>Kasvu kuuluu innovaatiopolitiikan tavoitteisiin. Se on ollut hyvin luonteva osa innovaatiopolitiikan pyrkimyksiä jo pitkään. Esimerkiksi noin 100 prosenttia innovaatiopolitiikan parissa työskentelevistä ihmisistä on kelannut, miten ihmeessä voimme yltää neljän prosentin tavoitteeseen. Ekosysteemisopimuksissakin on vahva kasvuun nojaava ote. Mutta että innovaatiopolitiikan tavoitteena olisi selviytyminen. Tjaa-a.</p><p>Ekosysteemisopimukset auttavat kohdentamaan ajallisia, rahallisia ja osaamisen panostuksia kohti digi-vihreää siirtymää. Siten voidaan ajatella, että auttavat vauhdittamaan muutosta kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Onko kaksoissiirtymä otettu vakavasti, riittääkö muutosvauhti ja kuka sen arvioi? Vai päädymmekö kaikesta huolimatta siirtelemään tuoleja Titanicin kannella, kuten maailman talousfoorumin johtaja Borge Brende varoitteli vuosikymmenen vaihteessa.</p><h4>Missiot saattavat olla hyödyllisiä, jos aidosti haluatte lisää ratkaisijoita</h4><p>Aseta haaste, kutsu toimijat mukaan ja anna rahaa, aikaa tai osaamista niille, kenen ratkaisu(t) vievät nopeimmin kohti asettamaasi maalia. Näinhän missiolähtöisen innovaatiopolitiikan voisi yksinkertaistaa.</p><p>Tekijöiden liikkeelle saaminen on ehkä vaikeimpia missiolähtöisyyden periaatteita toteuttaa käytännössä. Ehkä osaavia tekijöitä on jossain kaupungissa rajallinen määrä. Ehkä haaste on määritelty niin, että se ei puhuttele tekijöitä ruohonjuurella. Ehkä ratkaisuja alkaa nousta ihan “väärästä suunnasta” eikä tai ratkaisujen ja ratkaisijoiden ekosysteemiä on hankala hahmottaa.</p><p>Kaikkea ei voi ennustaa tai kontrolloida, jotta paikalliset ekosysteemit pysyvät riittävän huokoisina erilaisille ratkaisijoille ja ratkaisuille. Tämä luonnollisesti pätee myös rahoitusvälineisiin, joita meillä on käytettävissämme. Hankemuotoinen toiminta ei usein saa kiitosta siitä, miten se mahdollistaa ennakoimattomat kehityskulut.</p><p>Ekosysteemisopimusten kumppanit voivat aina piirtää systeemikartan ja tunnistaa keskeiset toimijat — kunhan valmistautuvat piirtämään sen seuraavassa työpajassa uudelleen.</p><h3>Mahdollistajista suuntaajiksi</h3><p>Kaupungit, niin myös ekosysteemisopimuskaupungit, usein määrittelevät itsensä innovaatiotoiminnan kentällä mahdollistajiksi tai alustan tarjoajiksi.</p><p>Oman tulkintani mukaan missiolähtöinen innovaatiopolitiikka haastaa pidemmälle: kaupungeista tulee myös ongelmien määrittäjiä tai tavoitteen asettajia. Sen lisäksi, että ne antavat vauhtia innovaatiotoiminnalle, niiden pitäisi olla suuntaamassa sitä. Toki tämä haastaa missiotyöpajan koollekutsujan.</p><p>Ja kun haasteet on muotoiltu, niin kaikkien paikallisen innovaatiopolitiikan toteuttajien pitäisi vielä kyetä avaamaan pelikenttä ja silmät monenlaisille ratkaisijoille ja ratkaisuille.</p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=8790db638b56" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Weeknotes: mikä on Innokaupunkien tarkoitus?]]></title>
            <link>https://riinaniemi.medium.com/weeknotes-mik%C3%A4-on-innokaupunkien-tarkoitus-5bae87710a40?source=rss-f32761bfd095------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/5bae87710a40</guid>
            <category><![CDATA[innokaupungit]]></category>
            <category><![CDATA[ydinviesti]]></category>
            <category><![CDATA[innovaatioekosysteemi]]></category>
            <category><![CDATA[viestintä]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Riina Niemi (nee Pulkkinen)]]></dc:creator>
            <pubDate>Tue, 13 Dec 2022 07:42:31 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2022-12-13T07:47:36.129Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<h4>Viestinnän strategisen suunnittelun työstöporukka kokoontui, tässä tuloksia.</h4><p>Jos EURAn odottaminen on jotenkin lannistavaa, niin aikas innostavaa on ollut se, että olemme viimein starttanneet viestinnän strategisen suunnittelun. Toki Milja on tehnyt hurjasti töitä kokonaisuuden viestinnän parissa jo pitkään ja nyt saamme hitusen lisävauhtia ja tulitukea.</p><p>Tehtävänä on erityisesti</p><ul><li>Sanoittaa Innokaupunkien ydinviestejä</li><li>Vahvistaa visuaalisen puolta, sekä</li><li>Suunnitella verkkosivujen konsepti.</li></ul><p>Ydintiimissä kaupunkien viestinnän osaamista ja tarpeita tuovat mainiot Nelli <a href="https://twitter.com/BusinessJKL">Jyväskylästä</a>, Johanna/<a href="https://twitter.com/PKorpisalo">Päivi </a>Kokkolasta ja Piia-Marika <a href="https://twitter.com/intoseinajoki">Seinäjoelta</a>. Toki hetkiä kokonaisuuden kommentointiin tulee isommallekin porukalle. Nyt on siis ensimmäinen viestinnän strategisen suunnittelun työstöporukan sitsi pidetty ja tässä muutamia havaintojani sisällöistä:</p><h4>Mikä on Innokaupunkien tarkoitus?</h4><ol><li>Innokaupunkien tarkoituksen puristaminen ymmärrettäväksi ja tiiviiksi lauseeksi on hitokseen hankalaa. Nykyisessä versiossa on paljon hyviä asioita, mutta se on kovin pitkä.</li></ol><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*BnOF2xmXllu7MVWusOpvYg.jpeg" /><figcaption>ENNEN: Ydinviesti ennen viestintäryhmän käsittelyä</figcaption></figure><p>SEK teki työtä taustoittamaan myös kyselyn, jossa kysyttiin Innokaupunkien tarkoitusta. Siis sitä, miksi Innokaupungit ovat olemassa. Vastauksissa oli ilahduttavaa vaihtelua, mutta myös yhteisiä teemoja. Ehkä nostaisin niistä nämä kaksi:</p><ol><li>Jokaisella kaupungilla on omat vahvuutensa ja tarve profiloida huippuosaamistaan. Ikäänkuin jokaisella olisi oma braavuurinsa, jonka se tuo kestävän kaupunkikehittämisen nyyttikestipöytään. Ja voi siten myös hyötyä toisten vahvuuksista.</li><li>Kaupungit ovat kestävien ratkaisujen syntypaikkoja, hyödyntäjiä ja käyttöönottajia. Tällä ei viitata yksinomaan kaupunkeihin organisaatioina, vaan kaupunkeihin innovaatiotoiminnan kannalta merkityksellisinä paikkoina.</li></ol><p>En uskalla poimia tähän nopeita kokeilulauseita, joita teimme Innokaupunkien tarkoituksesta. Ainakin omat oli kyllästetty termeillä kuten innovaatiot, elinkeinoelämä ja skaalaaminen. Yhhyh.</p><p>Sen sijaan uskallan jakaa hieman stilisoidumman version! Alla olevassa versiossa on annettu pikkuisen pesukonetta ajatuksille ja muotoiltu seuraava iteraatio, jota parhaillaan raadit <a href="https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7006996718428778496/">LinkedInissä </a>ja Howspacessa ruotivat.</p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*rVmcr_0noUP0FZa1wFWnLQ.jpeg" /><figcaption>SEURAAVA VERSIO. Innokaupunkien ydinviestinnän uusi iteraatio. Sen ensireaktioita ja korjausehdotuksia pääset kurkkimaan täältä: <a href="https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7006996718428778496/">https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7006996718428778496/</a></figcaption></figure><h4>Keitä ovat ensisijaiset ja toissijaiset kohderyhmät?</h4><p>Ensimmäisen työpajan pohjalta mua jäi eniten mietityttämään viestinnän ensi- ja toissijaiset kohderyhmät.</p><p>On selvää, että 16 kaupunkiseutua ja niiden hanketoimijat ovat tärkeä kohderyhmä. Mutta miten suhtaudumme ensimerkiksi kansainväliseen yleisöön? Erityisesti se tarkoittanee kansainvälistä innovaatiopolitiikan yleisöä.</p><p>Ihan ensimmäinen hyvä kysymys on, ketä ne on. Ajattelen, että joukkoon kuuluvat erityisesti eurooppalaiset verrokkimme, jotka toteuttavat kestävää kaupunkikehittämistä. Toimijat, jotka meidän tavoin koittavat ratkaista sitä, miten alueiden innovaatiotoimintaa voitaisiin vauhdittaa. Esihenkilöni taitaa kutsua tätä paikkaperustaiseksi innovaatiopolitiikaksi.</p><p>Ajattelen, että emme pysty kirkastamaan yhteistä viestiämme, ellemme valitse viestinnän tärkeimpiä kohderyhmiä. Niinpä keskeinen kysymykseni onkin jokaiselle, joka ajattelee olevansa Innovoivat kaupungit ja yhteisöt -kokonaisuuden toteuttaja:</p><p>Kenen puhutteleminen on kaikista tärkeintä? Ja kenen puhutteleminen ei ole niin tärkeää?</p><p>Kerro se vaikka <a href="https://www.linkedin.com/posts/riinapulkkinen_sano-ny-s%C3%A4%C3%A4ki-t%C3%A4h%C3%A4n-jotain-innokaupungit-activity-7006996718428778496-PjwI?utm_source=share&amp;utm_medium=member_desktop">Linkkarissa</a>, <a href="https://twitter.com/riinapulkkinen/status/1602190512924016641?s=20&amp;t=KGKNEj_kKg_pakSuxhFVAQ">Twitterissä </a>tai mitä vaan kanavaa pitkin. Kiinnostelis tietää.</p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*oEDiC4Skgg7yzdzq-wqUMQ.jpeg" /><figcaption>Luonnos Innokaupunkien viestinnän ensi- ja toissijaisista kohderyhmistä.</figcaption></figure><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=5bae87710a40" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
    </channel>
</rss>