<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" version="2.0" xmlns:cc="http://cyber.law.harvard.edu/rss/creativeCommonsRssModule.html">
    <channel>
        <title><![CDATA[Stories by Sami Koivunen on Medium]]></title>
        <description><![CDATA[Stories by Sami Koivunen on Medium]]></description>
        <link>https://medium.com/@skoivunen?source=rss-41779a061bee------2</link>
        <image>
            <url>https://cdn-images-1.medium.com/fit/c/150/150/1*dmbNkD5D-u45r44go_cf0g.png</url>
            <title>Stories by Sami Koivunen on Medium</title>
            <link>https://medium.com/@skoivunen?source=rss-41779a061bee------2</link>
        </image>
        <generator>Medium</generator>
        <lastBuildDate>Fri, 20 Nov 2026 14:30:25 GMT</lastBuildDate>
        <atom:link href="https://medium.com/@skoivunen/feed" rel="self" type="application/rss+xml"/>
        <webMaster><![CDATA[yourfriends@medium.com]]></webMaster>
        <atom:link href="http://medium.superfeedr.com/" rel="hub"/>
        <item>
            <title><![CDATA[A Look at the First Generation of Recruitment Chatbots]]></title>
            <link>https://medium.com/technology-x-social-interaction/a-look-at-the-first-generation-of-recruitment-chatbots-b66d11c47ea8?source=rss-41779a061bee------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/b66d11c47ea8</guid>
            <category><![CDATA[recruitment]]></category>
            <category><![CDATA[chatbots]]></category>
            <category><![CDATA[recruitment-bots]]></category>
            <category><![CDATA[bots]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Sami Koivunen]]></dc:creator>
            <pubDate>Fri, 17 Jan 2020 11:38:26 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2020-01-17T13:57:48.239Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<h3>The Emergence of 1st-Generation Recruitment Chatbots in Finland</h3><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*nCJnMR0jYuQkXrzEBl6kaQ.jpeg" /></figure><p>Various digital and, more recently, AI-based tools have been introduced to help recruiters. These tools include so-called recruitment chatbots that aim to provide better customer service and candidate screening functions. We made a review of current chatbot applications as part of our “Recruitment Bots” project, funded by Intelligent Society profiling programme at Tampere University. Here are some picks from our findings!</p><p>The often-advertised premise of recruitment chatbots is that they could reduce the workload of recruiters by providing automatization to the search of candidates and the first contact point to the potential candidate. In addition, the bots are expected to reach and handle many more candidates than conventional, manual recruitment.</p><p>In Finland, there is a growing market space for companies that provide general chatbot services. Startups developing chatbots include <a href="https://www.getjenny.com/">GetJenny</a>, <a href="https://www.ultimate.ai/">Ultimate.Ai</a>, <a href="https://leadoo.com/">Leadoo</a>, <a href="https://www.chatbotpack.fi/">ChatbotPack</a>, <a href="https://www.upseller.fi/">Upseller</a>, <a href="https://www.giosg.com/fi/">Giosg</a> and <a href="https://front.ai/">Front.Ai</a>. Some of the companies advertise the capability to understand written Finnish language and others rely on scripted conversations with predefined options.</p><p>Worldwide, there are numerous chatbot services that focus on recruitment. Probably the most famous examples are <a href="https://www.mya.com/">Mya</a>, <a href="https://www.xor.ai/">XOR</a>, <a href="https://www.paradox.ai/">Olivia</a>, <a href="https://wadeandwendy.ai/">Wade &amp; Wendy</a> and <a href="https://ideal.com/product/recruiting-chatbot/">Ideal</a> to name a few. These examples can often be found from recruitment bot related news hype articles and from startup seed funding news. However, it is still hard to find actual examples of people having been successfully hired with the help of such tools. Many of the services have existed already for years but there is no clear market leader.</p><p>In general, it seems that the chatbots are typically built on top of a web page or as a mobile application. The development of natural language processing (NLP) has enabled written communication that mimics human conversations. Chatbots are used broadly, for example, to assist customer service in the consumer market.</p><p>The first-generation recruitment-related chatbots could be classified into two categories. First, there are so-called <em>lead bots</em> that inquire and collect basic information about the job seekers by using scripted and relatively simple textual interactions. Second, there are <em>customer service bots</em> that provide answers to frequently asked questions about certain positions or the organization in general.</p><p>Technologically, it is noteworthy to stress that the lead bots do not have NLP capabilities but they rather work as conversational marketing technology. On the other hand, the customer service bots sometimes do make use of NLP (e.g. Seppo by GetJenny).</p><p>In Finland, a digital marketplace for jobs (fi: työmarkkinatori) has been under development for a couple of years and is currently undergoing beta tests. At some point, <a href="https://blog.tyomarkkinatori.fi/pienryhm%C3%A4ssa-testaamassa-chatbot-pirjon-toimintaa-ty%C3%B6markkinatorilla-c9f95849db0b">they were developing</a> a chatbot that was meant to help job seekers to find relevant job ads based on their skills and interests. The predecessor, web site mol.fi publishes tens of thousands of job advertisements per month, so it could significantly increase the awareness of recruitment related chatbots. We are curious to see if and how the chatbot will be implemented in such a vast digital marketplace.</p><p>Also, research on recruitment chatbots has recently gained in popularity, and there are some studies specifically on recruitment chatbots. Regarding general chatbot research in Human-Computer Interaction, the work of Asbjørn Følstad <a href="https://dl.acm.org/doi/10.1145/3342775.3342784">[1]</a><a href="https://dl.acm.org/doi/10.1145/3290607.3299034">[2]</a><a href="https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-030-17705-8_13">[3]</a>stands out. Regarding recruitment chatbots, Michelle X. Zhou have developed, together with her colleagues, <a href="https://juji.io/">Juji chatbots</a> including “Empathetic AI Interviewer” that have been used in couple of studies. Chatbots and other forms of natural language user interfaces and conversational agents have several relevant publication forums such as ACM IUI (Intelligent User Interfaces), ACM CHI (Computer-Human Interaction) and recently started CUI (Conversational User Interfaces).</p><p>In our current research project, our objective is to study the appropriateness of recruitment chatbots, especially from the recruiters’ perspective. How do recruitment bots affect the decision-making process? Do the recruiters trust these tools and to the information they provide? To what extent the bots could be used to automate some of the decision making, mindful of the various social and ethical pitfalls? We are interested in the real-life experiences of recruiters, so if you have some to share, feel free to contact us!</p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=b66d11c47ea8" width="1" height="1" alt=""><hr><p><a href="https://medium.com/technology-x-social-interaction/a-look-at-the-first-generation-of-recruitment-chatbots-b66d11c47ea8">A Look at the First Generation of Recruitment Chatbots</a> was originally published in <a href="https://medium.com/technology-x-social-interaction">Technology x Social Interaction</a> on Medium, where people are continuing the conversation by highlighting and responding to this story.</p>]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[The Hype in Professional Social Matching: A Closer Look to Applications and Research]]></title>
            <link>https://medium.com/matching-people/the-hype-in-professional-social-matching-a-closer-look-to-applications-and-research-177fd7d852d2?source=rss-41779a061bee------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/177fd7d852d2</guid>
            <category><![CDATA[matchmaking]]></category>
            <category><![CDATA[networking]]></category>
            <category><![CDATA[startup]]></category>
            <category><![CDATA[recruiting]]></category>
            <category><![CDATA[artificial-intelligence]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Sami Koivunen]]></dc:creator>
            <pubDate>Wed, 31 Jan 2018 12:15:19 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2018-01-31T12:15:19.869Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*EJKk_qOlESKPB4YreOqYoQ.jpeg" /><figcaption>Designed by natanaelginting / Freepik</figcaption></figure><p>As a part of our current Big Match research project, we’ve reviewed what has happened in the field of professional social matching in the last couple of years: interesting startups, new apps, relevant news articles, research papers, etc. Here’s a sneak preview of the findings!</p><p>First, the marketspace for idea of “Tinder for jobs” seems pretty crowded already. In recent years, there has been a rise in startups that are developing applications where jobseekers are somehow matched with jobs. <a href="https://piik.it/">PIIK</a>, <a href="https://www.tiitus.fi/">Tiitus</a>, <a href="https://pockethunt.com/#!/gb">Pockethunt</a> and <a href="https://www.treamer.com/">Treamer</a> are some examples of the Finland-based startups. Also, Estonia-based MeetFrank has recently gained recognition and has been, for example, the official recruiting application at the <a href="https://nordic.businessinsider.com/this-entrepreneur-got-fired-for-looking-at-job-ads.-he-then-built-an-app-to-solve-the-problem---and-meetfrank-now-used-by-over-700-companies--">Slush</a> event. Last year, <a href="http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/ministeri-lintila-suomesta-tekoalyn-soveltamisen-karkimaa?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_languageId=en_US">the Finnish government stated</a> that it wants to make Finland a leader in the application of artificial intelligence. With the digitalization push, the beta version of Työmarkkinatori is going to be available in February.</p><p>Recently, there was also <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/artificial-intelligence-shows-what-finland-can-do-and-a-positive-cv-reveals-the-hidden-talents-of-young-people-the-winners-of-sitras-100-million-euro-ratkaisu-100-challenge-competition?publisherId=1898&amp;releaseId=64730406">Sitra-funded Ratkaisu 100 competition</a> with one-million-euro prize pool where many solutions were based on the idea of matching. The finalists included <a href="http://mentorist.it/">“Tinder for mentoring”</a> and <a href="http://headai.com/">Headai</a>, which uses artificial intelligence to chart human expertise using open data on the internet. Headai was eventually one of the winners — congratulations!</p><p>Worldwide, it seems that there are also matching applications for matching like-minded people. Some examples are <a href="http://www.glynk.com/">Glynk</a>, <a href="http://www.opinnetwork.com/">Opin</a>, <a href="https://whattudu.com/">WhatTuDu</a>, and <a href="https://www.citysocializer.com/">citysocializer</a>. Some of them, like Australian-based <a href="https://hello.affinity.me/">Affinity</a>, even lists research papers on its website about how similar people attract each other. Interestingly, we were not able to find apps that match people who are unlike or have complementary skills or viewpoints.</p><p>In addition to “Tinder for jobs” and “matching like-minded people” applications, there are already many startups and applications around making matches in events and networking in general. In Finland, maybe the most well-known apps are currently <a href="https://www.brella.io/">Brella</a> and <a href="http://www.mingla.io/">Mingla</a>. Worldwide, some of the best know apps are <a href="https://www.b2match.com/">b2match</a>, <a href="https://grip.events/">Grip</a>, <a href="http://www.converve.com/converve-event-networking-software/">Converve</a>, <a href="https://www.swapcard.com/">Swapcard</a> and <a href="https://www.mixtroz.com/">Mixtroz</a>. Events offer great opportunity to find new people and in research, there have been some studies, for example, on finding collaborators in academic conferences.</p><p>The problem with small-scale applications by startups is to have enough users to create trustworthy recommendations or matches. It is easier to imagine more success to applications that are built on top of already successful social media platforms. Last year alone, Google introduced <a href="https://blog.google/products/search/connecting-more-americans-jobs/">Google for Jobs</a> “to bring you the most comprehensive listing of jobs”, <a href="https://thenextweb.com/facebook/2017/02/03/facebook-launches-a-new-feature-to-help-you-make-more-friends/">Facebook</a> introduced “Discover People” feature “to help you make more friends” and <a href="https://techcrunch.com/2017/11/15/linkedin-rolls-out-its-career-advice-mentoring-program-to-us-uk-and-india/">LinkedIn</a> rolled out “Career Advice” feature. These new algorithms have not come without problems. For example, <a href="https://gizmodo.com/how-facebook-figures-out-everyone-youve-ever-met-1819822691">Gizmodo</a> wrote how Facebook’s People You May Know feature can make too good recommendations, and in Finland, some have speculated how AI in recruiting <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/07/tekoaly-valitsee-jo-suomessakin-parhaat-tyonhakijat-tutkijat-lisaa-syrjintaa">can become biased and even racist</a>. This “dark side” of matchmaking is interesting also from the perspective of research.</p><p>In research, Loren Terveen and David W. McDonald outlined a framework and research agenda for social matching <a href="https://dl.acm.org/citation.cfm?id=1096740">in a research paper</a> published already in 2005. After that, especially the research from Julia Mayer, Li Chen, Marko Tkalcic and Peter Brusilovsky have been central to the research on social matching. Researchers have found that matching in current recommender systems are usually based on some similarity mechanism and there is growing interest to make recommendations more serendipitous and diverse. The topic of social matching calls for more multidisciplinary research and user testing with concrete prototypes.</p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=177fd7d852d2" width="1" height="1" alt=""><hr><p><a href="https://medium.com/matching-people/the-hype-in-professional-social-matching-a-closer-look-to-applications-and-research-177fd7d852d2">The Hype in Professional Social Matching: A Closer Look to Applications and Research</a> was originally published in <a href="https://medium.com/matching-people">Matching People</a> on Medium, where people are continuing the conversation by highlighting and responding to this story.</p>]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Katsauksessa uutissivustojen ulkoasut — mikä on muuttunut ja miksi sillä on merkitystä?]]></title>
            <link>https://medium.com/@skoivunen/katsauksessa-uutissivustojen-ulkoasut-mik%C3%A4-on-muuttunut-ja-miksi-sill%C3%A4-on-merkityst%C3%A4-124d14953f6e?source=rss-41779a061bee------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/124d14953f6e</guid>
            <category><![CDATA[ux]]></category>
            <category><![CDATA[web-design]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Sami Koivunen]]></dc:creator>
            <pubDate>Mon, 27 Feb 2017 15:09:39 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2017-02-27T15:11:10.369Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<p>UX-suunnittelun ja palvelumuotoilun lisäksi sekä niihin liittyvänä asiana olen kiinnostunut erityisesti verkkosivujen suunnittelusta. Omista taustoista johtuen halusin kirjoittaa artikkelin uutissivustojen designista ja samalla yrittää havaita niihin liittyviä trendejä.</p><p>Uutissivustojen voi sanoa edustavan hyvin sitä, miten tavallinen käyttäjä näkee netissä, sillä Ilta-Sanomat, Iltalehti, Yle, Helsingin Sanomat ja MTV ovat tässä järjestyksessä maamme <a href="http://tnsmetrix.tns-gallup.fi/public/">luetuimmat verkkosivustot</a>. Viimeiset pari vuotta ovat olleet lisäksi kansainvälisestikin erityisen aktiivista aikaa uutissivustojen ulkoasu-uudistuksissa.</p><p>Moderneista layouteista on <a href="https://vimeo.com/147950924">keskustellut</a> mm. The Web Ahead -podcastin juontaja Jen Simmons, joka avaa hyvin taustoja nykyisten peruslayoutien takaa. Vuosikymmenen vaihteessa ja sitä ennen suosiossa oli erityisesti blogeista alkunsa saanut layoutin jaottelu kahteen tai kolmeen kolumniin, jonka vaikutus näkyy edelleen useissa uutissivustoissa. Simmons haastaa perinteisen ajattelumallin kehottamalla ottamaan inspiraatiota esimerkiksi aikakauslehdistä.</p><p>Suomessa perinteistä layout-asettelua edustavat erityisesti uutissivustot Iltalehti ja Ilta-Sanomat. Hieman uudempaa näkemystä edustaa mm. <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9182475">syyskuussa uudistetut</a> Yle Uutisten verkkosivut, joissa ei ole lukittauduttu sisältö ja reunakolumnit -ajattelupaan. Yksioikoinen kolumniajattelu on Ylellä rikottu ja layout-asettelu vaihtuu sivuston edetessä. Ylen ulkoasua voisikin kuvata ainakin Iltalehteen ja Ilta-Sanomiin verrattuna jopa raikkaaksi. Saman suuntainen kehitys on ollut havaittavissa Helsingin Sanomien verkkosivuilla, jotka uudistettiin <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1461810027540">toukokuussa</a>. MTV:llä on puolestaan käytössä malli, joka sijoittuu jonnekin Ilta-Sanomien ja Ylen ulkonäkömallien välimaastoon.</p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/800/1*bZQgRzameIK0XBRZCDre_g.jpeg" /><figcaption>Vasemmalla Iltalehden layout-malli ja oikealla Ilta-Sanomien layout-malli.</figcaption></figure><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/640/1*_kyzXnqDKwDzHTbDGsDXfw.png" /><figcaption>Modernimpi tyyli esimerkiksi Ylen ja teknologiasivusto The Vergen tapaan.</figcaption></figure><p>Uusin trendi uutissivustojen layouteissa vaikuttaisi olevan se, että uutisia listataan pelkän otsikon avulla melkein koko näytön leveydeltä peräkkäin. Yle Uutisten ja HS.fin lisäksi esimerkkinä tästä voisi pitää <a href="http://www.theverge.com/2016/11/1/13484656/verge-5th-anniversary-relaunch-2016">marraskuun alussa</a> uudistettuja The Vergen verkkosivuja. Samalla näyttäisi siltä, että vaikka responsiivisuus on ollut kova juttu jo ainakin 3–4 vuotta, niin sivustouudistuksia perustellaan edelleen erityisesti paremmalla mobiilikäyttökokemuksella. Mobiilikäytössä uutisotsikoiden listaus riveittäin peräjälkeen onkin varmaan järkevä tapa, mutta työpöydillä tapa ei vaikuta optimaaliselta tilankäytöltä.</p><p>Vuonna 2015 sivustonsa uudistivat mm. <a href="http://www.bbc.com/news/technology-31966686">BBC</a>, <a href="http://digiday.com/publishers/cnns-latest-redesign-puts-mobile-social-core/">CNN</a>, <a href="https://www.theguardian.com/help/insideguardian/2015/jan/28/welcome-to-the-new-guardian-website">The Guardian</a>, <a href="http://www.niemanlab.org/2015/04/after-the-launch-of-its-long-awaited-web-redesign-the-wall-street-journal-hopes-to-spur-innovation/">The Wall Street Journal</a>, <a href="http://www.poynter.org/2015/the-washington-posts-homepage-redesign-was-inspired-by-print/368767/">The Washington Post</a> ja <a href="http://creativepool.com/magazine/design/bold-new-huffington-post-redesign-unveiled-by-code-and-theory.6404">The Huffington Post</a>. Sivustot perustelivat uudistuksia responsiivisuuden lisäksi mm. paremmalla videotuella, sivuston nopeuttamisella ja sosiaalisen median paremmalla hyödyntämisellä. Useimmissa tapauksissa sivustouudistusta on valmisteltu useiden vuosien ajan.</p><p>Oma lukunsa on uutissivustoille ilmestyneet yksittäiset longform-jutut. Näissä peruskaava vaikuttaisi olevan erityisen iso aloituskuva, yhdellä kolumnilla oleva leipäteksti ja kikkailu sivunvaihtelujen ja jutun sisäisten kuvien kanssa. Parhaimmillaan longformeista syntyy erittäin näyttävää jälkeä, kuten esimerkiksi Jatkoaika-sivuston erityisjutut osoittavat. Vaikka <a href="http://www.jatkoaika.com/Haastattelu/godlamode/176091">jutut</a> saattavat tuntua aluksi melko kokeellisilta, on näin web design -intoilijana ollut ilahduttavaa nähdä kehityssuunta, jossa perinteiset kaavat rikotaan ja isommatkin näyttökoot huomioidaan.</p><p>Maininnan arvoista on, että Webby Awardseissa kansansuosikkipalkinnon voitti <a href="https://theintercept.com/">The Intercept</a> ja Webby-raadin palkinnon <a href="http://www.nytimes.com/">The New York Times</a>. Vuonna 2014 uudistettu nytimes.com edustaa näistä perinteistä yhdysvaltalaismediaa, jossa etusivu on erittäin tiivis ja tekstivetoinen. Sivuston erinomaisuus onkin rakenteessa ja yksittäisten artikkeleiden esittämisessä. The Intercept -sivustolla on puolestaan rohkeampi lähestymistapa, jossa yksi artikkeli voi määritellä koko etusivun teemaa.</p><p>Uutissivustoilla web designin kehitys näkyy entistä isompana rohkeutena käyttää korkealaatuisia ja isoja valokuvia jutun seassa. Jättikokoiset kuvat ja tyhjän tilan käyttö tekevät sivuista skrollattavia ja pitkiä. Trendi on verrattain uusi ja hakee siksi ehkä vielä muotoaan.</p><p><em>Teksti on julkaistu alun perin </em><a href="http://www.samikoivunen.fi/uncategorized/katsauksessa-uutissivustojen-ulkoasut-mika-on-muuttunut-ja-miksi-silla-on-merkitysta/"><em>kotisivuillani</em></a><em> 14. tammikuuta 2017.</em></p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=124d14953f6e" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Vinkkejä ux-tietojen päivittämiseen]]></title>
            <link>https://medium.com/@skoivunen/vinkkej%C3%A4-ux-tietojen-p%C3%A4ivitt%C3%A4miseen-aac087f87b1c?source=rss-41779a061bee------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/aac087f87b1c</guid>
            <category><![CDATA[ux]]></category>
            <category><![CDATA[user-ex]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Sami Koivunen]]></dc:creator>
            <pubDate>Fri, 11 Nov 2016 16:07:30 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2016-11-11T16:07:30.731Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<p>Opiskeluaikanani huomasin konkreettisesti, kuinka ux-alan käsitykset ja trendit muuttuvat jatkuvasti. Ammattilaisen onkin päivitettävä tietojaan aktiivisesti, sillä se, mikä oli relevanttia ja uutta vuonna 2014, ei välttämättä enää ole sitä.</p><p>Tässä jutussa on listattu ux:ää käsitteleviä verkkosivustoja, lehtiä ja blogikirjoittajia. Itselleni tietolähteet on tarkoitettu pääasiassa päivittäiseen tiedonnälkään ja inspiraation lähteeksi. Virallista tietoa löytää halutessaan kirjoista, tutkimuksista ja konferenssimateriaaleista.</p><p><strong>Medium</strong></p><p>Mediumista on tullut yksi suosikeistani mielenkiintoisten ux-havaintojen tekemiseen. Mediumin aloitussivunani on <a href="https://uxdesign.cc/">uxdesign.cc</a>, josta löytyy kuratoidusti pinnalla olevia ux-juttuja. Seuraan myös aktiivisesti yksittäisiä kirjoittajia, joista on alla muutamia esimerkkejä.</p><p><a href="https://medium.com/@ngai.yt">Joanna Ngai</a>, yleensä pieniä, mutta oivaltavia huomioita käyttöliittymistä.<br><a href="https://medium.com/@vanschneider">Tobias van Schneider</a>, oivalluksia erityisesti suunnitteluprosessista.<br><a href="https://medium.com/@lovejessiecat">Jessie Chen</a>, paljon käytännön vinkkejä ux-suunnittelijoille.<br><a href="https://medium.com/@azumbrunnen">Adrian Zumbrunnen</a>, viimeisimpiä ux-trendejä käytännössä.</p><p><strong>Creative Bloq, net-lehti ja muut ux-sivustot</strong></p><p>Omista tottumuksista johtuen Creative Bloq -sivustolla ja siihen kuuluvalla .net-lehdellä on merkittävä asema uuden tiedon saamisessa. Sivustolla ja lehdessä on paljon hyödyllistä ja tuoretta tietoa ux:n lisäksi graafisesta suunnittelusta ja front end -kehityksestä. Creative Bloqin huonoksi puoleksi on tosin todettava mainosten ja epäoleellisen sisällön määrä.</p><p>Muista UX-sivustoista maininnan ansaitsee erityisesti <a href="http://uxmag.com/">UX Magazine</a>, joskin sivuston päivitystahti on jostain syystä vähentynyt merkittävästi tänä vuonna. Myös <a href="https://www.smashingmagazine.com/">Smashing Magazinesta</a> olen löytänyt mielenkiintosia ux-juttuja.</p><p>Muualta löytyvistä artikkeleista maininnan ansaitsee erityisesti <a href="https://articles.uie.com/">UIE-sivusto</a>, jonne mm. arvostettu Jared M. Spool kirjoittaa. Jutut eivät ole välttämättä aivan tuoreimpia, mutta ovat tietoarvoltaan ja innostavuudeltaan aivan omaa luokkaansa. Syvällisempää ux-tietoa tarjoaa myös <a href="https://www.nngroup.com/">Nielsen Norman Group -sivusto</a>.</p><p><strong>Reddit</strong></p><p>Redditissä ux-suunnittelijan ystäviä ovat mm. <a href="https://www.reddit.com/r/userexperience/">r/userexperience/</a> ja <a href="https://www.reddit.com/r/web_design/">r/web_design/</a>. Kyseessä on vuorovaikutteisempi ja keskustelevampi alusta, minkä takia sisällön laatu vaihtelee. Toisaalta se kuitenkin tarjoaa myös mahdollisuuden useille mielipiteille samasta asiasta, mikä luo mielenkiintoista keskustelua. Joka tapauksessa voi olla varma, että ux:ää käsittelevien ala-Reddittien etusivuilla käsitellään viimeisimpiä trendejä ja uusimpia uutisia.</p><p><strong>Yritysten blogitekstit</strong></p><p>Ux:n kasvavan merkityksen ymmärtävät it-firmat ovat jo muutamia vuosia harrastaneet aktiivista blogien ylläpitoa kotisivuillaan. Blogitekstien tarkoituksena on yleensä tuoda esille yrityskulttuuria ja työntekijöitä, mutta samalla ne toimivat erinomaisina tietolähteinä. Blogitekstit ovat hyödyllisiä erityisesti suomeksi tietoa etsiville ja auttavat luomaan ymmärrystä siitä, miten ux-työtä tehdään käytännössä. Tällä hetkellä seuraan esimerkiksi <a href="https://www.solita.fi/blogi/design-ja-analytiikka/">Solitan</a>, <a href="https://www.vincit.fi/blog/">Vincitin</a>, <a href="http://adage.fi/blogi/">Adagen</a>, <a href="http://www.tietotalo.fi/fi/Nakemys/Blogit">Tietotalon</a>, <a href="http://futurice.com/blog">Futuricen</a>, <a href="https://gofore.com/blogi/">Goforen</a> ja <a href="http://leadin.fi/blog/">Leadinin</a> blogeja. Kirjoittajien mielipiteitä voi lukea usein myös Twitteristä.</p><p>Lisäksi erityisesti ammattilaisille on olemassa järjestöjä, jotka pitävät tapahtumia verkostoitumista ja tietojen päivitystä varten. Suomessa maininnan arvoisia ovat IxDA ja palvelumuotoiluun keskittynyt Service Design Network. Järjestöt ilmoittavat tapahtumistaan usein Facebook- tai Twitter-tileillään.</p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=aac087f87b1c" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[UX-työkalut prototyyppien luomiseen, Lokakuu 2016]]></title>
            <link>https://medium.com/@skoivunen/ux-ty%C3%B6kalut-prototyyppien-luomiseen-lokakuu-2016-37492d6d6919?source=rss-41779a061bee------2</link>
            <guid isPermaLink="false">https://medium.com/p/37492d6d6919</guid>
            <category><![CDATA[ux-design]]></category>
            <category><![CDATA[user-experience]]></category>
            <category><![CDATA[ux]]></category>
            <dc:creator><![CDATA[Sami Koivunen]]></dc:creator>
            <pubDate>Sat, 22 Oct 2016 15:58:37 GMT</pubDate>
            <atom:updated>2016-10-22T16:09:18.317Z</atom:updated>
            <content:encoded><![CDATA[<p>Ensimmäisessä ux-aiheisessa artikkelissani teen kartoituksen prototyyppien luomiseen tarkoitetuista UX-työkaluista. Kartoitusta varten asensin Windows-koneelleni kolme uutta työkalua jo aiemmin tuntemani Justinmind-sovelluksen lisäksi. Kokeilin myös viittä selaimessa toimivaa pilvipohjaista sovellusta.</p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/152/1*yWaS_Zi_tHlLVz1mk2sT9Q.png" /></figure><p>Artikkelin kirjoittamiseen motivoi halu saada parempi käsitys olemassa olevista vaihtoehdoista. Viime vuosina onkin ollut ilahduttavaa nähdä pilvipohjaisten prototyyppityökalujen yleistyvän. Vielä 1–2 vuotta sitten käymilläni ux-kursseilla ei juurikaan käytetty hyväksi oikeita prototypointiin suunnitteltuja työkaluja, vaan ne toteutettiin joko piirtämällä (jolle on edelleen paikkansa) tai kevyellä ohjelmoinnilla. Erityisesti usean henkilön yhtäaikaista työskentelyä tukevat pilvipohjaiset sovellusratkaisut olisivat olleet ryhmätyökursseilla suuri apu.</p><p>Tässä artikkelissa esitellyt työkalut soveltuvat pääasiassa web- ja mobiilisovellusten suunnitteluun. Lista on epäilemättä vajaa, sillä se sisältää ainoastaan sovelluksia, joihin minulla on tavalla tai toisella kosketuspintaa. Painopiste onkin vahvasti esimerkiksi alan lehdissä tai nettisivuilla esillä olleissa työkaluissa.</p><p>Prototyökalut voidaan erotella pilvipohjaisiin ja työpöytäsovelluksiin, joka erottaa useimmissa työkalut myös kevyisiin (low-fidelity) ja korkean tason (high-fidelity) työkaluihin. Sen lisäksi merkittävä ero nk. sketch- ja wireframe-työkalujen välillä. Ensin mainitulla on tarkoitus tehdä luonnosmaisempia protototyyppejä, kun taas rautalankamallilla (wireframe) on tarkoitus suunnitella tarkemmin lopputuotteelta näyttäviä prototyyppejä. Tässä artikkelissa listattuja sovelluksia ei välttämättä voi verrata suoraan toisiinsa, sillä ne on luotu eri lähtökohdista ja eroavat esimerkiksi toimintamahdollisuuksien laajuudessa.</p><h3>Pilvipohjaiset työkalut</h3><p><strong>Webflow</strong></p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*rpoa1ceDTDjR9ibrvsBpbA.png" /></figure><p>Webflow on pelkästään web-sivujen suunnitteluun tarkoitettu työkalu. Se on omien kokemuksieni perusteella juuri siinä omaa luokkaansa ja web designia harrastaneet ovat varmasti nopeasti kuin kotonaan. Web-sivujen hienovaraiseen ja tarkkaan suunnitteluun Webflow on erittäin hyvä työkalu, mutta aivan yksinkertaisimmista päästä työkalu ei ole. Työkalun käyttäjällä tulee olla ymmärrystä web-ohjelmoinnista, sillä suunnittelu menee vahvasti koodauksen ehdoilla. Sen ansiosta kehitetty web-sivu on kuitenkin nopeasti prototyyppivaiheen jälkeen yhden napinpainalluksen päässä julkaisukunnosta. Ilmaisessa versiossa esimerkiksi HTML/CSS-koodia ei ole mahdollista viedä sovelluksesta, mutta muuten se on ominaisuuksiltaan erittäin kattava.</p><p><strong>Proto.io</strong></p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*rE5UjVLGAraEFLptQ3akQg.png" /></figure><p>Proto.iolla on mahdollista luoda web-, työpöytä- ja mobiilisovellusprototyyppejä. Proto.io toimii sujuvasti selaimessa ja sen käyttöliittymä on yksi selkeimmistä. Toisaalta palvelu ei toiminnoiltaan ole vertailun kattavimmasta päästä. Kaikkia Proto.ion ominaisuuksia voi kokeilla ilmaiseksi 15 päivän ajan, jonka jälkeen hinnat alkavat 24 dollarista kuussa. Opiskelijoille annetaan hinnasta 50 prosentin alennus ja kokeiluajan jälkeenkin Proto.iota voi käyttää rajoitettuna ilmaiseksi. Ilmainen käyttö kattaa yhden projektin, jossa on korkeintaan viisi näyttöä ja kuluttaa korkeintaan 10 megatavua.</p><p><strong>UXPin</strong></p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*YuyJQbQfwZ_Q7gP069fSGQ.png" /></figure><p>UXPin on markkinointiin panostava ux-yritys, joka tarjoaa myös prototyökalun web-sivujen ja erilaisten sovellusten suunnitteluun. UXPin on hyvin helppokäyttöinen myös sellaiselle, jolla ei ole aiempaa kokemusta prototyökaluista. Työkalua voi testata viikon ajan, jonka jälkeen sen perusominaisuudet saa halvimmillaan käyttöönsä 17,10 dollarin kuukausimaksulla. UXPin tunnetaan myös mielipiteitä jakavista ilmaisista e-kirjoista, jotka ovat ainakin joiltain osin tutustumisen arvoiset.</p><p><strong>Atomic</strong></p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*kxksw7TlGU7fWHv-nWNEnQ.png" /></figure><p>Atomic on melko tuore työkalu ja ollut viime aikoina esillä mm. net-lehdessä. Se nojautuu vahvasti yhteisöllisyyteen ja interaktioiden suunnitteluun. Testissäni Atomic vaikutti jonkin verran jähmeältä ja epävakaalta. Moneen muuhun työkaluun verrattuna Atomic ominaisuuksiltaan köyhempi ja erilaisten elementtien löytäminen on hankalampaa, koska käyttöliittymä on yksinkertaistettu äärimmilleen. Atomicin ensimmäinen kuukausi on ilmainen, jonka jälkeen kuukausihinnat alkavat 15 dollarista. Atomic ei tarjoa ilmaisvaihtoehtoa koeajan jälkeen.</p><p><strong>Moqups</strong></p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*IZ87HtFlUBzNcaX-oG_r6g.png" /></figure><p>Moqups muistuttaa käyttöliittymältään UXPiniä ja Proto.iota. Yksinkertaisuudessaan protojen teko onnistuu luomalla sivuja ja niiden välisille elementeille interaktioita. Sovelluksessa on kattava valikoima erilaisia toimintoja. Moqupsin ilmainen käyttö rajautuu yhteen, enintään 300 objektia ja viisi megatavua kuluttavaan projektiin.</p><h3>Työpöytäsovelluksia</h3><p><strong>Balsamiq</strong></p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*dXsdJQidzjNYbvCfQQ4GCQ.png" /></figure><p>Balsamiq eroaa muista tässä jutussa olevista prototyökaluista sillä, että kyseessä on puhdasverinen sketch-työkalu. Balsamiqulla on oma tyyli ja sillä tehdyt protot ovatkin helposti tunnistettavissa. Sovellus on yksi alan tunnetuimmista ja opiskeluaikoina kuulin sekä näin, kuinka sitä käytetään paljon opiskeluprojekteissa ja työelämässä. Balsamiqua voi kokeilla kuukauden ilmaiseksi, jonka jälkeen tuotteen voi ostaa 89 dollarin kertamaksulla.</p><p><strong>Justinmind</strong></p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*igAdiH_kAIDP06Ocvii7Mg.png" /></figure><p>Justinmind on esimerkiksi Mockplussaan verrattuna jo selvästi raskaampi prototyyppityökalu ja aloituskynnykseltään korkeampi. Sovelluksessa on kattavasti toimintoja sekä web-sovellusten että mobiilisovellusten suunnitteluun. 19 dollarilla kuussa on mahdollista hankkia pro-versio, mutta ilmaisversio sisältää jo &lt;a href=”<a href="https://www.justinmind.com/blog/justinmind-free-vs-pro-edition/">https://www.justinmind.com/blog/justinmind-free-vs-pro-edition/</a>&quot;&gt;hyvin kattavasti&lt;/a&gt; ominaisuuksia.</p><p><strong>Mockplus</strong></p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*La7rUha_BIoib6KOfgk44g.png" /></figure><p>Mockplus näyttää ulkoisesti yksinkertaiselta verrattuna moneen muuhun työkaluun, mutta ensivaikutelma sovelluksesta on kuitenkin positiivinen. Mockplussan suurin etu yksittäiselle kotikäyttäjälle on sen ilmaisuus, joskin pro-version kautta on saatavissa joitain lisätoimintoja. Pro-version vuosihinta on 119 dollaria.</p><p><strong>Sketch</strong></p><p>Sketch on yksi tunnetuimmista, ellei peräti tunnetuin UX-prototyyppityökalu. Sen nimeen vannovat useat ux-ammattilaiset ja se lieneekin yksi viimeistellyimmistä ja kattavimmista ux-työkaluista. Sketch on saatavilla ainoastaan Maceille ja Windows-versiota sovelluksesta ei ole odotettavissa. En ole henkilökohtaisesti nähnyt Sketchiä tositoimissa.</p><p><strong>Adobe XD</strong></p><p>Sketchin tapaan itselläni ei ole kokemuksia Adobe XD:n käytöstä, sillä kyseessä on vahvasti ammattilaiskäyttöön suunnitteltu sovellus. Olen ollut Adobe XD:stä innoissani siitä lähtien, kun se tunnettiin vielä “Project Cometina”. Adobella on loistavat lähtökohdat ux-työkalun tuomiselle markkinoille, mutta toistaiseksi sovellus on ilmeisesti vielä kärsinyt jonkin verran lastentaudeista. Työkalu on tällä hetkellä saatavilla ainoastaan Macille, mutta sen on luvattu saapuvan lähitulevaisuudessa myös Windowsille.</p><p><strong>Axure</strong></p><figure><img alt="" src="https://cdn-images-1.medium.com/max/1024/1*VhURmluRZkx9w517CMQqNw.png" /></figure><p>Aikojen alusta asti olemassa ollutta Axurea pidetään yhtenä ux-suunnittelijan perustyökaluista ja sen voi nähdä suoraan mainittavan esimerkiksi UX-työpaikkailmoituksissa. Vaikka ensivaikutelma Axuresta on yllättävän yksinkertainen, on se toiminnoiltaan kattava ja sopii sekä nopeaan protoiluun että korkean tason mallinnukseen. Axure on hinnaltaan ja toiminnoiltaan hyvin verrattavissa Justinmindiin, vaikka käyttöliittymät hieman erilaisilta näyttävätkin. Axure on opiskelijoille ilmainen, mutta muuten pro-versiolla on hintaa 495 dollaria. Ilmainen kokeiluaika kestää kuukauden.</p><h3>Lopuksi</h3><p>Prototyökaluja kartoittaessani vaihtoehtojen kattava määrä oli yllätys. Muita työkaluja, joita tässä jutussa ei käyty läpi olisi esimerkiksi WireframeSketcher, Indigo Studio, ProtoShare, Marvel ja HotGloo. Aion mahdollisuuksien mukaan tutustua myös näihin työkaluihin.</p><p>Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan useampaa kuin yhtä työkalua, sillä useat sovellukset tarjoavat pääpiirteittäin samoja ominaisuuksia. Voisi lisäksi kuvitella, että aloituskynnykseltään hieman helposti lähestyttävän työkalun, kuten BalsamiQ:n tai Mockplussan opettelun jälkeen siirtyminen esimerkiksi Justinmindin tai Adobe XD:n käyttöön on helpompaa. Lisäksi raskaan ja ominaisuuksiltaan rikkaan sovelluksen käyttö ei ole mielekästä, jos prototyypin on tarkoitus olla yksinkertainen ja nopeasti tuotettu.</p><p>Tässä jutussa on pyritty nostamaan esille työkaluja, joissa prototyyppien luominen on mahdollista helposti esimerkiksi drag and drop -tyylisesti sijoittamalla erilaisia elementtejä valmiiksi mitoitetulle alustalle. Esittelyn ulkopuolelle jäi siis esimerkiksi erittäin suosittu prototyyppityökalu InVision, joka on tarkoitettu hieman erilaiseen käyttötarkoitukseen.</p><p>Eräs mielenkiintoinen liike prototyökaluja ajatellen nähtiin kesällä 2015, kun Google <a href="http://blog.pixate.com/">osti </a>mobiilisovellusten prototypointiin tarkoitetun Pixaten itselleen ja teki siitä ilmaisen. Aiemmin tässä kuussa Pixate kuitenkin yllätti kertomalla, että sovelluksen kehitys lopetetaan. Suunnittelijoille kuitenkin luvattiin, että Pixate/Google aikovat tuoda markkinoille lähitulevaisuudessa kokonaan uuden prototyyppityökalun.</p><p>Oikean työkalun valinnan merkitys korostuu erityisesti, jos prototyyppityökalusta aikoo maksaa kuukausimaksua. Varsinkin pilvipohjaisissa työkaluissa ominaisuudet voivat olla rajattuja ja käyttö epävakaata. Eri työkalujen koeajat kannattaa siis käyttää hyödyksi ennen valintaa ja pitää vielä sen jälkeenkin muistissa muutkin vaihtoehdot.</p><p>Artikkeli on julkaistu alun perin <a href="http://samikoivunen.fi/">kotisivuillani</a>.</p><img src="https://medium.com/_/stat?event=post.clientViewed&referrerSource=full_rss&postId=37492d6d6919" width="1" height="1" alt="">]]></content:encoded>
        </item>
    </channel>
</rss>